Sataprosenttinen vientituote Huittisista

09.11.2017 - 05:26 Satu Ojala
–Kun on tutustuttu, voidaan toisinaan puhua myös muistakin asioista. Yrittämisestä ja yrityksen pyörittämiseen liittyvistä asioista puhellaan tiettyyn rajaan asti, sanovat Janne Survonen (vas.), Esa Lehto ja Jarmo Lundgren.

Kolmella yrityksellä on laaja-alaista erityisosaamista, jota he vievät yhdessä ja erikseen myös Huittisten rajojen ulkopuolelle.
Moottorina aloitti Konepaja Survonen. Kun yritys rakentaa halleja ja muita kohteita kokonaisvastuurakentajana, Janne Survonen haluaa aliurakoitsijoiksi tuttuja, luotettuja yrityksiä. Yhteistyö alkoi ensin Metalli ja LVI-Lundgrenin kanssa, myöhemmin mukaan on tullut Sähköliike E.J. Lehto.

Luottamus. Tämän sanovat ensimmäisenä yhteistyön perustaksi niin Janne Survonen kuin yrittäjäkumppanit Esa Lehto ja Jarmo Lundgren.
–Kun on tuttuja kavereita, joiden kanssa tehdään töitä, jää turha säätäminen pois. Näin jää resursseja käytettäväksi muihin töihin. Jokainen hoitaa työnsä niin kuin on sovittu ja vastaa oman työnsä laadusta, sanoo Janne Survonen.
–Aikatauluista on pidettävä kiinni ja tehtävä työt niin, että ne vastaavat sopimuksia. Onnistumisprosentti on paljon korkeampi ja asiakkaat pysyvät tyytyväisinä.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea. Kun on luottokaverit rinnalla, hommat hoituvat.
Yritykset ovat toteuttaneet rakennusprojekteja pitkienkin matkojen päässä Huittisissa.
–Usein sana kiirii viidakkorummun välityksellä. Kun on joku urakka toteutettu hyvin, kiinnostaa meidän tekemisemme myös muita. Ja usein kysytään myös muiden yrittäjien palveluja, joihin voi luottaa.

Keväällä Konepaja Survonen solmi KVR-urakkasopimuksen Suomen Viljava Oy:n kanssa. Yritys rakensi kolme tasovarastoa Loviisan satamaan. Varastoissa oli lattiatilaa yhteensä hehtaarin verran. Täällä sähkötyöt teki Lehto. Urakka oli maalissa kesällä.
Urakkatarjouspyyntö tuli, kun Survonen toteutti aiemmin lämpölaitoksen rakennusurakan Lundgrenin kautta Viljavalle.
–Minulta ei siihen urakkaan kysytty kuin neuvoa, naureskelee Jarmo Lundgren.

Mutta kesällä valmistui Pirkkalaan Enset Oy:n logistiikkakeskus, jossa kaikki kolme olivat mukana ja heidän lisäkseen maanrakennusurakoinnista vastasi huittislainen Jarttu Oy.
–Ei niitä kauempana olevia urakoita kannata vierastaa. Emme me pärjää pelkästään toistemme paitoja pesemällä, kyllä niitä töitä pitää löytää myös muualta. Kun touhuat tuolla maailmalla, kysyntä kasvaa, sanoo Jarmo Lundgren.

Kaikki kolme yrittäjää ovat tehneet jo vuosia reissuhommia, joten työmaan toteuttaminen etäämpänä ei tuota heille ongelmia.
–Huittisissa ei välttämättä ymmärretä sitä, kuinka laaja-alaista osaamista täällä on käytössä. Se tuo töitä Huittisiin ja huittislaisille.
–Meille on tullut myös muualta työntekijöitä, jotka ovat muuttaneet työn perässä Huittisiin eli kaupunki on saanut uusista asukkaista uusia veronmaksajia, sanoo Janne Survonen.

Ensimmäisellä kerralla kynnys on korkein, mutta madaltuu nopeasti.
–Saimme muutama vuosi sitten Oulusta ison urakan, jota teimme pari kolme vuotta. Rakensimme tietoliikenne-, antenni- ja kaapeli-tv-verkkoja asuntoalueille, kertoo Esa Lehto.
Menin aloittamaan työmaata yksin ja ajellessani Ouluun mietin, mihin on pieni poika päänsä pistänyt. Kun pari viikkoa siellä tein hommia tuli selväksi, että ei tämä työmaa ole sen kummallisempi kuin mitkään muutkaan työmaat.
–Nöyrin mielin otamme vastaan kaikki työmaat pienestä isompaan. Tänä päivänä asiakkaina ovat niin suurteollisuus, julkinen ja yksityinen sektori sekä maatalous, kertovat kumppaniyrittäjät.

 

 

Erikoisosaamista moneen lähtöön

Haastatteluhetkellä LVI-Lundgrenilla oli työmaita Huittisten seudun lisäksi Ikaalisissa, Hämeenkyrössä, Joensuussa ja Joutsenossa. Palkkalistoilla on 20–25 miestä, jotka ovat alan ammattilaisia. Useimmat ovat suorittaneet alan pätevyyskokeet.
–Kun meillä on erityisosaamista, ei urakoita tarvitse ketjuttaa muille. Me asennamme höyry-, kaasu-, lämpö-, vesi- ja kylmäputkistoja sekä sprinklereitä ja meillä on näihin yrityksen omat sertifikaatit. Asennamme myös kaukolämpöputkia. Me teemme myös omiin kohteisiimme suunnitelmat itse. Tänä päivänä huittislainen teollisuus työllistää meitä kiitettävästi, kertoo Jarmo Lundgren.

Sähköliike E. J. Lehto rakentaa perussähkötöiden lisäksi tietoliikenneverkkoja, antenni- ja kaapeli-tv-verkkoja ja tekee kylmäkoneasennuksia.
–Valtaosa työmaistamme on Huittisten ulkopuolella, sillä täällä työmaita on vaihtelevasti, kuitenkin alle puolet, kertoo Esa Lehto.
Lehdolla on 15 työntekijää ja työmaita oli haastatteluhetkellä Huittisten ja naapurikuntien lisäksi Paneliassa, Humppilassa, Valkeakoskella ja Espoossa.

Konepaja Survosen palkkalistoilla on 45–50 työntekijää ja sen lisäksi parisenkymmentä alihankkijaa.
–Teräshallien rakentajia on Suomessa paljon, mutta me olemme erikoistuneet valmistuksen lisäksi suunnitteluun, asennukseen, pintakäsittelyyn ja käyttöönottoon. Meillä on projektiosaamista ja siihen omat ammattilaiset.
–Laatuun kiinnitämme erityistä huomiota ja meillä noudatetaan sertifioituja laadunvalvontajärjestelmiä kaikessa toiminnassamme.
–Omalla kalustolla pystymme kuljettamaan konepajaltamme isojakin komponentteja perille asti, kertoo Janne Survonen.
Konepajalla oli työmaita haastatteluhetkellä Oulussa, Kangasalla, Harjavallassa, Turussa ja Kokemäellä.
Yritys rakentaa Huittisiin parhaillaan uutta liikuntahallia. Yrityksen työntekijöistä puolet asuu Huittisten seudulla.

 

 

 

Lue 8.11.-Lauttakylä-lehden muut yrittäjäteeman jutut digilehdestä.

Lauttakylä-lehden voi tilata täältä.
Oletko jo ladannut Raitin?

 

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.