Auton turvakehikko suojaa ihmisiä, mutta haastaa pelastustehtävissä, kun auton virrat on katkaistava ja autoon päästävä sisälle. Vaihtoehtoina ovat ovet ja tuulilasi. Jos kattoa täytyy purkaa, se kannattaa tehdä heikoimmista kohdista. Varauduttava on myös mahdolliseen polttoainevuotoon ja paloon.

Pelastustaitoja harjoittelivat huhtikuun alussa Huittisissa sopimuspalokuntalaiset. Autourheilun kattojärjestö AKK-Motorsportsin alaisissa autourheilukilpailuissa on aina paikalla sääntöjen määräämä ensivaste, jona usein toimivat sopimuspalokuntien yksiköt.

Heidän tehtävänsä on toimia kilpailussa pelastustehtävissä, ja yhtenä tehtävänä on pelastaa kuljettaja mahdollisen onnettomuuden sattuessa.

Huhtikuun koulutukseen Sataedulle kokoontui lähes neljäkymmentä Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueen sopimuspalokuntalaista.

Kilpa-autossa on sääntöjen määräämät turvavarusteet ja -kaaret. Säännöt määrittelevät myös kuljettajan turvavarusteista. Niissä kuitenkin on kilpa-autokohtaisia eroja eri autourheilulajeissa.

–Kun autoon on päästy sisälle, yksi menee autoon huolehtimaan potilaasta. Saako ihmisen ulos autosta istuimessa vai irrotetaanko hänet vöistä ja penkistä. Tehdään tilannekartoitus, jonka mukaan toteutetaan mahdollisimman nopeat ja helpot keinot saada ihminen pelastettua, kouluttajana toimineen Suomen palopäällystöliiton paloesimies Jarno Joensuu sanoi.

Teoriaosuuden jälkeen siirryttiin käytäntöön. Turvavälineisiin ja kilpa-autoihin tutustuttiin auton kuljettajan opastuksella. Kalustona käytännön harjoituksissa oli rata-corvette, FinR SM5-luokan ralliauto, kaksi crosskart-autoa ja jokkisauto.

Kävi ilmi, että ralli- ja rata-auto ovat huomattavasti ahtaampia ja turvarakenteiltaan vahvempia kuin jokkisautot. Crosscartit ovat kevyitä ja etuna on, että kori on helposti irrotettavissa. Jos turvarakennetta pitää katkoa, sivuputket ovat helpompi valinta kuin pääputket.

–Penkki on pulteilla kiinni, se on haasteellinen poistaa. Auto on turvakehikon takia ahdas, mutta sen ratti on irrotettava ja sammutusjärjestelmä löytyy, Jyrki Peltola kertoi rata-autostaan.

–FinR SM5-luokan Toyota Yariksen ratti ei ole irrotettava. Sammutusjärjestelmä löytyy, penkit ovat pulteilla kiinni. Komposiittikatto on kestävä, siihen ei toimi puukkosaha, totesi ajokistaan Jarkko Hosike.

–Nuorempien kuljettajien crosscart painaa noin 200 kiloa. Kori on helposti irrotettava, jolloin turvakehikko on esillä ja on tilaa toimia. "Aikuisten" crosskart on tehokkaampi ja painavampi, mutta senkin kori lähtee helposti irti. Kuljettaja on mahdollista saada penkissä ulos, Ville Viitanen esitteli.

–Kori on usein heikko, jos jokkisauto kaatuu. Päävirtakatkaisija löytyy, akku ja polttoainetankki ovat tässä Fiatissa edessä. Kardaaniauto näyttää sisältä erilaiselta, huomautti Markus Koskinen.

Sopimuspalokuntalaisten mielestä kiinnostavan koulutuksen parasta antia oli monipuoliseen kalustoon tutustuminen.

–Palokuntalaiset ovat omalla alallaan erittäin asiantuntevia, me taas omallamme. Kaikki mukana olleet sopimuspalokunnat ovat toimineet aktiivisesti alueella AKK:n alaisissa kilpailuissa. Palokuntalaiset olivat tyytyväisiä heille räätälöityyn koulutukseen. Näyttäisi siltä, että tämän ensimmäisen koulutuksen perustella voisimme järjestää tälle jatkoa ensi keväänä, sanoivat koulutuksen järjestäneen AKK Länsi-Suomen aluevaltuuston puheenjohtaja Ari-Pekka Saarinen ja aluevaltuutettu Petri Oras.

–Mikäli kilpailijoilla on poistoon menevää kalustoa, sitä kannattaisi tarjota sopimuspalokunnille käytännön harjoitteluun. Sille olisi kysyntää, aluevaltuuston Saana Raessuo lisäsi.

Raessuo muistutti myös, että turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista tapahtumien järjestämisessä.

–Asioista on tärkeää keskustella etukäteen, esimerkiksi järjestämällä tämänkaltaisia koulutustapahtumia.

• vapaapalokunta
• AKK-Motorsports ry
• pelastusharjoitus

Kommentoi