Simpukka siirtyy käsityönä

08.11.2017 - 05:04 Mikko Perttunen
Kourajoen sameassa vedessä ei näe juuri nokkaansa pidemmälle. Rami Laaksonen ja Niclas Perander (veneessä) asentavat veteen köysiä, joita pitkin Matti Savoila (vas.) ja Petri Vahteri valmistautuvat suunnistamaan veden alla.

Kourajoen kunnostustyöt tuovat mukanaan myös velvollisuuksia.
Aivan tuosta vain ei jokea voi ruveta ruoppaamaan, sillä sen pohjassa elää monien muiden Etelä-Suomen jokien tapaan koko Euroopan alueella suojeltuja uhanalaisia vuollejokisimpukoita.
–Näillä menee maailmanlaajuisesti huonosti. Laji on hyvin pitkälti kadonnut Keski-Euroopasta, mutta täällä eteläisessä Suomessa niitä löytyy vielä aika mukavasti, hydrobiologi Rami Laaksonen kertoo.

Haukilahti–Säterin suvantoalueella kymmenen minuutin sukelluksen jälkeen rannalle nousevan tutkimussukeltaja Petri Vahterin verkkopussista löytyy heti parikymmentä simpukkaa, joista suurin osa paljastuu juuri vuollejokisimpukoiksi.
Itse suojellun lajin lisäksi joesta on sukellusten edetessä tullut vastaan soukkojoki-, sysijoki-, pikkujärvi- ja litteäjärvisimpukoita.
Parista edellisestä sukelluskohteesta on löytynyt vuollejokisimpukoita yhteensä vajaat sata.
–Jostain suvannosta voisi löytyä vielä isojärvisimpukka. Hyvillä paikoilla simpukoita voi olla jopa yli sata yksilöä neliömetrillä. Suomessa toinen suojeltu laji on jokihelmisimpukka eli raakku, mutta ne ovat hävinneet ainakin Etelä-Suomesta käytännössä lähes kokonaan, Laaksonen selittää.

Muutkin simpukat siirretään vuollejokisimpukoiden tapaan uusille alueille, sillä niiden säilyminen on eduksi ekosysteemille. Simpukat odottavat siirtoa sumpuissa, sillä pakkanen jäädyttää eläimen nopeasti.
–Kukonharjan yläpuolella oli suvantoja, jotka vaikuttivat hyviltä istutuspaikoilta, mutta siellä ei ollut oikein muuta elämää, joten paikka on vielä haussa. Koskenalussuvannot ovat yleensä simpukoille hyviä.

 

Simpukka elää pitkään

Simpukat elävät veden pohjalla, usein pohja-ainekseen kaivautuneina. Ne hankkivat ravintonsa ja happensa pääasiassa siivilöiden vettä, joskin maailman noin 15 000 simpukkalajiin mahtuu myös raadonsyöjiä ja petoja.
Simpukat ovat maailman pitkäikäisimpiä eläimiä. Erään islanninsimpukan iäksi on laskettu 507 vuotta. Ming-dynastian aikaan syntynyt otus kuoli, kun se avattiin tutkimuksia varten.
Vuollejokisimpukatkin elävät hyvissä olosuhteissa kymmeniä vuosia.

Yksittäinen simpukka voi suodattaa vuorokaudessa jopa kymmeniä litroja vettä, minkä vuoksi ne ovat herkkiä veden laadulle.
Harjavallassa vuonna 2014 tapahtunut nikkelipäästö tappoi Kokemäenjoesta noin neljä miljoonaa simpukkaa, joista yli miljoona oli juuri uhanalaisia vuollejokisimpukoita.

 

 

 

Lue Lauttakylä-lehti verkossa,
8.11. -lehti kaikkien vapaasti luettavissa.

Lauttakylä-lehden voi tilata täältä.
Oletko jo ladannut Raitin?

 

 

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.