Ladataan ilmoitusta
Huittinen 3.2.2021 11:00

”Uskomatonta, Jimi sai pienen hauen”

Lauttakylän koululaiset tekivät syksyllä tutkimusretken Punkalaitumenjoelle. Hauskinta oli ötököiden pyydystäminen haavilla.

Lisa Minkkinen, Mira Korpela, Sofia Karimäki ottivat jokivettä mukiin ja katselivat, mitä siinä näkyi. Kuvat: Taina Mäkinen
Lisa Minkkinen, Mira Korpela, Sofia Karimäki ottivat jokivettä mukiin ja katselivat, mitä siinä näkyi. Kuvat: Taina Mäkinen

Lauttakylän koulun 55 kolmasluokkalaista kävi viime syksynä tekemässä Punkalaitumenjoella pieniä vesitutkimuksia. He kirjoittivat kokemuksistaan, muun muassa siitä, mitä kaikkea jokirannasta ja jokivedestä löytyi ja millainen retki oli.

Kirjoituksista ja jokiretkellä otetuista valokuvista tehtiin kooste koulun seinälle, jotta muutkin näkisivät, mitä siellä oli koettu ja nähty.

–Yhden oppilaan ehdotuksesta päätimme myös ryhtyä tekemään pientä koulun lehteä. Ajattelimme, että se olisi jotain kaikkien yhteistä tekemistä, kun luokkaryhmät pidetään koronan vuoksi erillään, opettaja Taina Mäkinen kertoo.

Hänen mukaansa koulun käytävillä tai ovissa on nyt ollut vuorotellen eri luokka-asteiden uutisia.

–Näin eri-ikäiset oppilaat kuulevat tai saavat lukea ainakin vähän toistensa tekemisistä muutaman kerran vuodessa.

Jokirannassa_verkko3.jpg
Tytöt sateen jäljiltä sinisen vadin ääressä Senni Rantanen, Jane Lindgren, Viivi Viitanen.

Lasten kertomuksia jokiretkestä:

Tänään minä olin jokirantaretkellä, koska olin karhuryhmässä. Jokirannassa me tutkimme esimerkiksi, kuinka syvää vesi on. Ja tutkimme myös veden lämpötilan, ja kuinka likaista vesi on.

Työskentely sujui hyvin ja ryhmäni oli tosi kiva. Ryhmässä työskentely on mielestäni kivaa, tykkään myös olla ryhmissä, mutta enemmän tykkään olla yksin.

Pääsin myös kokeilemaan, saisinko haavilla jotain, mutta en saanut muuta kuin kasvillisuutta, mutta jotkut saivat pieniä kalojakin. Saimme myös ottaa luontokuvia ja minä otin sillasta ja myös puusta, mutta kolmatta en muista.

Sain myös mennä rantaan, mutta siinä piti olla varovainen, että ei tipu veteen. Sain myös testata, kuinka kylmää vesi on, ja se oli kahdeksan astetta lämmintä.

Ja kun olimme lähdössä, näimme osmankäämin, mutta ei koskettu siihen, vaikka se tuntuukin kivalta. Sitten kävelimme takaisin koululle. Aada S

Kalastettiin haavilla joessa eläviä ötököitä ja kasveja. Haavijutussa työskentely sujui hyvin. Pidin eniten siitä, kun haavilla otettiin joen pohjasta jotain. Retki oli hauska ja haluaisin samantyyppisiä retkiä useammin.

Jokirannassa saimme valita tehtävät ja siellä oli näitä tehtäviä, lämpötilan mittausta, ja saimme ottaa kuvan hienoista paikoista, ja niin.

Laitoimme haavit veteen ja saimme perhosen toukan ja monia muita otuksia. Haisteltiin vettä. Se haisi pahalta. Mitattiin veden lämpötila. Se oli 8 astetta.

Jokiretkellä kivointa oli luonnon kuvaaminen ja haavilla onginta. Retkellä otettiin luonnosta kuvia ja mitattiin lämpötila ja ongittiin haavilla. Meidän ryhmän työskentely sujui hyvin. Näimme siellä myös roskalautan ja otimme siitä kuvan. Rantahämähäkkejä löytyi paljon.

Jokirannassa_verkko5.jpg
Kasperi Noppari (vas.), Veeti Sipolainen, Aleksi Lehtonen ja Viljami Mäkitalo kirjoittivat tabletille, mitä kaikkea jokirannassa nähtiin ja koettiin.

Menimme jäähallin takana virtaavan joen luokse. Mittasimme veden lämpötilan, otimme luontokuvan, katsoimme, kuinka syvälle näkee. Menimme haavimaan ja saimme kaloja ja epämääräisiä vesiolentoja. Päästimme vedenelävät lopuksi takaisin jokeen, siivosimme jälkemme ja lähdimme koululle.

Saimme hauen rannassa. Työskentely meni tosi hyvin. Pidin kalastamisesta eniten.

Retkellä ensimmäisenä piirsimme luonnosta. Minä päätin piirtää lehden, jonka löysin rannasta. Saimme myös käyttää haavia, jolla yritimme ottaa kiinni pieniä ötököitä sekä tutkimme vettä.

Vedestä löytyi kaisloja. Rakensimme ongen kepistä ja löytämästämme siimasta. Kalaa emme kuitenkaan saaneet. Retkemme sujui hyvin ja minun mielestäni retki oli kiva.

Jokirantaretkellä me etsittiin saavilla vedestä eri veden eläviä. Ja katsoimme veden näkyvyyttä ja mitattiin veden lämpötila. Pidin eniten siitä, kun haavilla otettiin meren eläviä. Se oli uskomatonta, kun Jimi sai pienen hauen.

Mittasimme, kuinka lämmintä vettä joessa oli ja haistoimme, miltä se vesi tuoksui. Katsottiin, kuinka syvälle pohjaan näimme. Vesi oli aika ruskeaa. Kalastimme haavilla joen itikoita ja otimme jokainen yhden hienon luontokuvan tabletilla. Työskentely sujui hyvin ainakin meidän ryhmässä. Pidin eniten siitä, kun sai koettaa kalastaa haavilla itikoita. Oli kivaa!

Retkellä me mittasimme veden lämmön ja yritimme noukkia vedestä eläviä asioita ja paljon muuta. Työskentely sujui hyvin ja oli kivaa. En tiedä, miten selittäisin. Ei siinä ryhmässä mitään erikoista tapahtunut. Pidin eniten siitä, kun sai kuulustella ympäristöä ja kirjoittaa siihen paperille, mitä kuulit ja mitä tuli mieleen.

Jokirannassa 8.jpg
Svjatik Zapsenko, Nazar Tovkach, Vilho Kivinen, Jimi Hermesniemi ja Väinö Leikkanen mittasivat veden lämpötilaa ja tutkivat, miten syvää vesi oli.

Katsottiin haavilla, mitä vedessä elää ja nähtiin aika omituisia ötökäitä! Meillä sujui vähän huonosti, kun se, millä mitatataan, kuinka syvälle vedessä näkee, pudotettiin joen pohjaan. Eniten pidin istuskelusta joen vieressä talvimonot puoliksi vedessä.

Mitattiin joen lämpötila. Se oli 10 astetta miinusta. Sitten kerättiin pikku eliöitä joesta ja minä sain yhdellä kerralla kuusi pikkueliötä ja sitten me katsottiin, kuinka syvälle valo joessa yltäisi.

Me poimittiin haavilla joen pohjasta erilaisia ötököitä. Ja niitä olikin tosi paljon. Työskentely sujui tosi hyvin. Minä pidin kaikista eniten, kun poimimme haavilla ötököitä.

Jokirannalla oli mukavaa. Saimme ottaa kuvia, tutkia veden lämpöä, likaa ja syvyyttä. Ennen tätä kaikkea piirsimme ja kirjoitimme, mitä näimme ja kuulimme. Viimeiseksi vielä saimme onkia haavilla kaikkia ötököitä ja kaloja. Myös otettiin luonnon kuvia.

29.10. jokiretkellä me tehtiin neljä eri asiaa. Ensin olin ryhmäni kanssa katsomassa, kuinka syvälle näkee purkin kannen, kun upottaa sen veteen. Toiseksi mitattiin joen lämpötila ja haistettiin vettä. Joen astemäärä oli 8, mutta vesi ei tuoksunut miltään. Kolmanneksi piti pyydystää haavilla ötököitä tai vesiötököitä. Minä en saanut yhtäkään. Neljäntenä piti ottaa pädillä kuva itsensä mielestä parhaasta paikasta. Meidän työskentely sujui hyvin. Minä pidin eniten veden lämpötilan mittaamisesta.

Jokirannassa.png
Minea Mälkki otti kuvan punaisista marjoista.

Pidin eniten

kalojen ottamisesta haavilla

kun Jimi sai haavilla pienen hauen

haavilla kalastuksesta

kun saimme haavilla sintin

kun piti saavilla metsästää vesiolentoja

kun sai kuulustella ympäristöä ja kirjoittaa paperille, mitä kuulit ja mitä tuli mieleen

kaikesta, mitä teimme siellä

Lue lisää

Paikalliset uutiset diginä - nyt vain 72 e/vuosi.

Tilaa