Keikyä 15.1.2020 07:57

Mistä meille megafoni?

Yli 10 vuotta sitten Vampula liitettiin Huittisiin, Kiikka ja Keikyä Sastamalaan.

Vampulalaiset Leena Isotalo (vas.) ja Ulla Ihantoja ovat aktiivisia kirjaston käyttäjiä. He arvostavat sen palveluja ja olemassaoloa. Lähikirjasto on viimeinen asia, josta he olisivat valmiita luopumaan.
Vampulalaiset Leena Isotalo (vas.) ja Ulla Ihantoja ovat aktiivisia kirjaston käyttäjiä. He arvostavat sen palveluja ja olemassaoloa. Lähikirjasto on viimeinen asia, josta he olisivat valmiita luopumaan.
Pipsa Vatanen

Vampulalaiset Ulla Ihantoja ja Leena Isotalo ovat molemmat paluumuuttajia. Ihantoja teki työuransa optikkona Joensuussa, Isotalo taas Helsingissä tieteellisen kirjaston informaatikkona.

–Halusin palata takaisin kotiseudulleni ja nyt toimin äitini omaishoitajana. Vampulaan muutin takaisin vuonna 2005, Ihantoja kertoo.

Muutama vuosi sen jälkeen alkoi kuulua huhuja kuntaliitoksesta. Vuonna 2009 Vampula liitettiin osaksi Huittisia.

–Minä muutuin kesävampulalaisesta Vampulan vakituiseksi asukkaaksi jäätyäni eläkkeelle vuonna 2015. Silloin muutin pysyvästi takaisin Sallilantiellä sijaitsevaan syntymäkotiini, Isotalo korostaa.

Kuntaliitoksen jälkeinen aika ei saa vampulalaisissa aikaan hurraa-huutoja. Pelko siitä, että palvelut vähenevät entisestään, on koko ajan läsnä. Lähikirjastosta, joka avaa ovet koko maailmaan, kumpikaan ei suostuisi luopumaan.

–Hirveän kovaa täältä pitää huutaa, että saa äänensä kuuluviin. Kirjaston lakkautusuhka oli tästä hyvä esimerkki, Isotalo muistuttaa.

Ihantoja taas toivoisi kunnanhallintoon enemmän paikallisia.

–Pitäisi olla joku Vampula-kiintiö, hän vinkkaa.

He molemmat kiittelevät Vampulan Yrittäjiä sekä monia muita aktiivisia paikallisyhdistyksiä. Viime vuoden päättäneestä, näyttävästä ilotulituksesta puhuttiin kylän raitilla pitkään.

Vampulan kaupunginhallituksen puheenjohtajana tuolloin toiminut Asko Ritakallio muistelee liitoksen tapahtuneen hyvin luonnollisesti. Perusterveydenhuolto hoitui jo yhteisessä kuntayhtymässä, lisäksi kunnilla oli yhteisiä virkoja.

–Mielestäni kunnalliset palvelut ovat säilyneet näihin päiviin saakka aika hyvin, Ritakallio toteaa.

Vampulasta löytyy yhä lääkäri- ja terveydenhuoltopalveluja, palvelukoti Annala on peruskorjattu, kunnantalo muutettu toimivaksi nuorisotilaksi ja päiväkodiksi. On lähikoulu, kirjasto, lounaskahvila, apteekki, pankki ja kauppa.

Murheellinen Ritakallio on uusien yritysten ja yrittäjien puutteesta. Kunnan tonttikaupoilla on vältytty ruuhkilta.

Huolta aiheuttaa myös Sallilan koulu, johon ei ole löytynyt kunnostusrahaa.

–Koulu piti jo 10 vuotta sitten korjata.

Kaupunginjohtajan korviin palautetta kuntaliitoksesta tulee yhä edelleen.

–Kuntaliitos-sopimukseen on vedottu erityisesti lääkäripalvelujen osalta, ja ne on tarkoitus jatkossakin säilyttää. Hammaslääkäripalvelut aiotaan keskittää terveyskeskukseen, mutta mahdollista on, että Vampulassa olisi liikkuva suuhygieniayksikkö, Jyrki Peltomaa rauhoittelee.

Peltomaan mukaan Vampulan tulevaisuus sitoutuu tiiviisti koko kaupungin tulevaisuuteen ja on riippuvainen kunnallistalouden yleisestä kehityksestä.

–Vampulalaiset ovat selkeästi muita alueita aktiivisempia vastaamaan kuntalaiskyselyihin. Eli kaivattua, aktiivista otetta kansalaistoimintaan löytyy, hän kiittelee.

Kiikan Suvituulessa kokoontuu joka toinen torstai usean mummun porukka. Päivän ohjelma on ollut jo monta vuotta sama.

–Ensin kävimme kuntosalilla, sitten kahvilla ja viimeiseksi vielä uimassa. Nyt meillä on enää kuivahalli, Irma Prihti aloittaa.

Kiikkalaismummut ovat viimeisen vuosikymmenen ajan olleet sastamalalaisia. Kuntaliitoksen suhteen odotukset olivat heillä suuret, mutta valitettavasti pettymys on ollut vielä suurempi. Jo aiempi liitos aiheutti kyläläisissä paljon tunteita.

–Ensin Kiikka ja Keikyä yhdistettiin väkisin. Se oli virhe ja aiheutti paljon skismaa. Ääntä olisi pitänyt korottaa sen asian suhteen, Tuula Merinen painottaa.

–Pirttini paikka ei ole muuttunut, vaikka kulutan jo kolmatta kuntaa. Seuraavaksi olen varmaan tamperelainen, mutta on sekin parempi suunta kuin Pori, Taina Kankaanpää tiivistää.

Positiivisiakin asioita onneksi löytyy. Kiikan koululaiset pitävät vielä ala- ja yläasteen pystyssä, pienellä paikkakunnalla melkein kaikki tuntevat toisensa, paikallinen urheiluseura on aktiivinen.

–Ja lähikauppaankin avattiin juuri pakettiautomaatti!

Keikyäläinen Mauri Salminen toimi Äetsän kunnanvaltuuston puheenjohtajana kuntaliitoksen aikaan.

–Liitos, julkisen puolen rahapula ja lama tulivat kaikki samaan saumaan. Joillain saattoi olla toiveita, että liitos olisi tuonut autuutta. Koko ajan sivukuntia on kuitenkin ajettu alaspäin.

Salmisen mukaan kunnalliset palvelut ovat kuihtuneet. Terveysasema toimii ja hammaslääkäriinkin pääsee, muttei juuri muuta.

–Talkoohenki on täytynyt herättää henkiin. Kaupunki ei halunnut sijoittaa Keikyän riippusiltaan, joten nyt on talkoilla kerätty rahaa ja ensi kesänä aloitetaan kunnostustyöt.

–Pitänee pian ehdottaa uimahallin rakentamistakin talkootöillä, hän vinkkaa.

Jarkko Malmbergin mukaan viidestä eri kunnasta on kymmenen vuoden aikana hioutunut yksi yhteinen Sastamala, jonka asema Pirkanmaalla on merkittävä. Malmberg aloitti kaupunginjohtajana vuonna 2013.

–Sastamalan erilaiset kylät ja vanhat kuntakeskukset, kuten Kiikka ja Keikyä, ovat säilyttäneet omaleimaisuutensa, Malmberg pohtii.

Hän uskoo, että nämä alueet kehittyvät suotuisasti seuraavat kymmenen vuotta.

–Kiikassa ja Keikyässä olennaista on asukkaiden, kaupungin ja yritysten välinen hyvä, tiivis ja ratkaisukeskeinen yhteistyö. Alueen asukkailla on tärkeä merkitys siinä, kuinka hyvänä asuinpaikkana aluetta pidetään.

Lue lisää

  • irma prihti
  • terveyspalvelut
  • kuntaliitos
  • jarkko malmberg
  • ulla ihantoja
  • mauri salminen
  • tuula merinen
  • airi hurula
  • kirjasto
  • asko ritakallio
  • tuire kaukonen
  • jyrki peltomaa
  • kaarina helenius
  • taina kankaanpää
  • leena isotalo

Paikalliset uutiset diginä - nyt vain 69 e/vuosi.

Tilaa