–Miehen hullusta päähänpistosta tämä alkoi. Hän näki videon, missä joku ihminen jossain valokuvasi ja kehitti kuvia1800-luvun tapaan, porilainen Aliisa Sinkkonen kertoo.
Hän on ripustanut Huittisten pääkirjastoon näyttelyn Studio 1851:n Tuomas Sinkkosen vuonna 1851 kehitetyllä märkälevy-kollodion -menetelmällä ottamia kuvia tämän ajan ihmisistä.
Ylen minidokumentissa Tuomas sanoo: ”Kaikki lähti siitä, että halusi päästä jollain tavalla juurille. Halusi tehdä konkreettisesti käsin.”
Märkälevy-kollodion -menetelmässä kuvat valmistuvatkin käsityönä suoraan kuvauspaikalla alumiini- tai lasilevyille. Huittisten näyttelyssä on esillä myös muutama akryylilevylle tehty kuva. Mustavalkoisia kuvia kaikki, kahta Tuomas on hiukan värittänyt.
–Eivät aivot edelleenkään taivu ymmärtämään, että joku keksi jo 1800-luvun puolivälissä yhdistää levyjä ja kemikaaleja niin, että syntyy pysyvä kuva, joka ei hetkessä pyyhkiydy pois, Aliisa sanoo Fred Scott Archerin keksinnöstä. Aliisan mukaan edelleen on olemassa menetelmällä 1800-luvulla tehtyjä kuvia.
Sinkkoset pyörittelivät studioajatusta puoli vuotta ja hankkivat yhden palkkikameran.
–Ajattelimme, että kyllä se ajatus sitten haihtuu pois. Että otetaan muutama kuva ja siinä se. Mutta ei se mennyt niin, Aliisa toteaa.
Viisi vuotta sitten aloittaneessa studiossa on kuvattu jo niin monta ihmistä, että kun Tuomas ja Aliisa pohtivat Huittisten Perjantaipaussi-luennon alla lukumäärää, eivät he saaneet loppusummaa ynnättyä.
Sinkkosilla kävi niin kuin valokuvauksen historiassakin, ensin Tuomas otti kuvia vain aikuisista. Lapselle 5–6 sekunnin mittainen paikoillaan olo, jota märkälevy-kollodion -menetelmällä kuvaaminen edellyttää ei suju niinkään hyvin kuin aikuisilla.
–Nyt lapsikuvauksetkin sujuvat, kun Tuomaksen kuvaajan taidot ovat kehittyneet. Ensimmäinen lapsikuva oli tyttäreni Maisa puolen studiovuoden jälkeen.
–Maisa valitsi vaatteensa kuvaukseen itse, mustavalkokuvassa niiden värikkyys ei tietenkään näy. Jotkut katsojat ovat kertoneetkin näkevänsä kuvassa huutolaislapsen tai Ruotsiin sota-aikana lähetetyn lapsen, Aliisa kertoo.
–Historiallisella tavalla tehty kuva kuljettaakin katsojan usein sukupolvien taakse.
Tuomas Sinkkonen pukee asian sanoiksi minidokumentissa: ”Se tietynlainen rujous, se on tässä kolmas tärkeä syy.”
Märkälevy-kollodion -menetelmä
Vuonna 1851 kehitetty, pysyi 30 vuotta vallitsevana tekniikkana
Kuvattavan pinnan oltava koko ajan kostea
Kuvausprosessin tapahduttava kuvauspaikalla noin vartin aikana
Pohjana käytetään lasia tai mustaksi maalattua alumiinilevyä
Kuvausprosessin aluksi levyn päälle levitetään ohuelti kollodionia
Levy upotetaan hopealiuokseen, jolloin kuvattavasta pinnasta tulee valoherkkä
Kuvauksen aikana kuvattavan oltava paikallaan palkkikameran edessä 5-6 sekuntia
Kuvattu levy kehitetään pimiössä
Lopullinen kuva ilmestyy levylle päivänvalossa
Märkälevykuva viimeistellään lakalla, joka suojaa tummumiselta
Tapahtumatiedot
Näyttely Huittisten pääkirjastossa lokakuun ajan
