1970-luku ja kirjastolautakunta ovat sanapari, joka herättää meissä jokaisessa varmasti mielleyhtymiä. Viisikymmentä vuotta sitten sivistystyö oli vakavasti otettavaa hommaa ja solmioiden piti olla suorassa kokouspöydän ääressä.
Kun Huittisten kauppalan ensimmäinen päätoiminen kirjastonhoitaja Tuula Martikainen aloitti 1973 ensimmäisessä virassaan, hän oli kertakaikkisen innostunut lastenkulttuurista. Huittisten kirjastotoimessa oli aika tuulettaa ja löysätä kravatteja. Tuula toi tullessaan ennenkuulumattomia tuulahduksia.
–Perustin Huittisten kirjastoon Nappulateatterin ja Nukketeatteri Nirunarun, joka alusta asti teki esityksiä myös aikuisille. Ensimmäinen esitys, Susi kirjastonhoitajana, oli Huittisten varavankilassa ja upposi vankeihin mukavasti. Siinä susi oli kaapannut kirjaston ja teki kaiken päin seiniä, muistelee Martikainen aikaa lämmin pilke silmäkulmassaan.
Hyvän vastaanoton jälkeen kirjastonhoitaja Martikainen ja kirjastoamanuenssi Elisa Kiiveri hoksasivat, että kirjastolautakunnallekin olisi hyvä esitellä, millaista työtä he tekevät. Kyse oli aivan uudenlaisesta kirjastotyöstä, joka salli kirjaston olla muutakin kuin hiljainen paikka.
–Menimme lautakunnan kokoukseen intoa täynnä. Esiintyjät olivat jännittyneitä ja ja niin oli lautakuntakin. Esitimme saman susi-näytelmän. Esityksen oli tarkoitus olla hauska, mutta yleisöstä ei kuulunut äännähdystäkään. Olisi voinut kuulla nuppineulankin putoavan. Kieltämättä oli hieman vaikeaa tulla sermin takaa esiin ja aloittaa asiallinen kokous. Elisa totesi jälkikäteen, että niin raskas ei ole ollut askel töistä lähtiessä kuin tuolloin, Martikainen nauraa jo nyt muistolle.
Kankeasta vastaanotosta huolimatta toiminta kirjastossa jatkui samaan malliin ja lopulta lautakuntakin jo rentoutui.
–Meitä alettiin kutsua esiintymään erilaisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin. Ja Mehän menimme! Kerran tosin Jokisen Erkki, joka oli kirjastolautakunnan jäsen, totesi minulle, ettei ollenkaan ymmärrä, miksi käytämme esityksissä ”semmottia krottimollikoita, joista mukulat sitten vaan riamuittee”, Martikainen muistelee.
Myös työ vankilakirjaston kehittämiseksi alkoi ja kirjastoauto alkoi käydä varavankilassa. Vaikka ensimmäisellä poikkeamiskerralla asiakkaat kyselivätkin maastokarttoja, ei asiakasvirta tyrehtynyt. Kirjastoauto kävi varavankilassa aina siihen saakka, kun sen toiminta Huittisissa loppui.
–Juuri tästä kirjastotyöstä on nykyäänkin kyse. Haluamme tuoda kaikkien lasten ja aikuisten ulottuville riemun. Ei kirjastossa hyssytellä, vaikka mielikuva istuu tiukasti ihmisten mielissä, toteaa Huittisten kirjastopäällikkö Anni Tormas.
Hän jatkaa, että Tuula Martikaisen työ 70-luvulla Huittisten kirjastossa oli uraa uurtavaa.
–Se oli jotakin aivan uutta välittämättä ennakkoluuloista. Sellaista, mikä vasta nyt on yleistä kirjastoissa.
Ihmiset nuuhkivat uusia tuulia innoissaan, ilo levisi myös tekijäporukan ympäristöön.
–Seurustelimme Tuulan kanssa, kun olin tuolloin Niinisalossa armeijassa ja vein nukketeatterin nukkeja sinnekin, toteaa Matti Martikainen.
–Ei ole kertausharjoituskutsuja kuulunut koskaan, nauraa mies, joka vieläkin esiintyy Nirunarussa.
Itse asiassa nukketeatterista tuli Martikaisen myötä villitys myös armeijan harmaissa.
–Olin jouluaaton kiinni. Tuolloin teimme porukalla Punahilkka-esityksen ja voi että meillä oli hauskaa!
Taas pääsee riamuitteen
Tuula ja Matti Martikainen sekä muu Nirunarun porukka on tulossa jälleen Huittisten kirjastoon.
–Olemme jatkaneet esiintymistä Nirunarun nimen alla yli viisikymmentä vuotta. Kun lähdin Huittisista Tampereen kirjastoon, otin mukaani teatterin nimen, mutta Waahteran Mikon tekemän sermin jätin tänne, kertoo Tuula Martikainen.
Nukketeatteri Nirunaru on Suomen toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti toiminut nukketeatteri. Sen esikuva Haiharan nukketeatteri on vielä vanhempi edelleen toimiva nukketeatteri.
Tuula Martikainen toteaa, että Nirunarulla oli palava halu palata Huittisiin 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Paluulle on nyt päivämäärä. Nirunaru esiintyy Huittisissa jälleen 17. helmikuuta. Silloin on siis mahdollisuus lähteä taas ”riamuitteen krottimollikoista” Huittisten kirjastoon, ja tietysti ihan ilmaiseksi.
Nyt nähtävä esitys Joka ilta kun, sopii esiintyjien mukaan erityisen hyvin sellaisille henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita keksinnöistä. Erityisesti sähköstä ja valosta.
Esityksen jälkeen Tuula Martikainen kertoo Nirunarun vaiheista ja toiminnasta sekä Huittisten muistoista sanoin ja videovälähdyksin.
–Olisi tosi hienoa, jos vanhaa Nappulateatterin porukkaakin tulisi paikalle. Ainakin monet ovat muistelleet Nirunarun ja Nappulateatterin aikaa innoissaan Facebookin Lauttakylä-ryhmässä ja vuonna 2020 käynnistynyt keskustelu on taas jatkunut, Tuula Martikainen toteaa.
Tapahtumatiedot
Nukketeatteri Nirunaru esittää Huittisten pääkirjastossa Joka ilta kun –nukketeatteriesityksen la 17.2.24 klo 13.
