Lasten ja nuorten liikunta ja ravinto

04.01.2011 Outi Kontio, kansanedustajaehdokas (kok)

OECD:n ja EU-komission tiedot kertovat suomalaisnuorten liikunnan vähenemisestä ja ruokavalion heikkenemisestä 11-vuotiaasta 15-vuotiaaksi. Uutinen on erittäin huolestuttava.
Suomalainen terveysvalistus on muuttanut ruokailutottumuksiamme hyvään suuntaan. Meillä on saatavana laadukkaita ja monipuolisia elintarvikkeita. Pienestä pitäen lapsia ohjataan hyvään ja terveelliseen ruokavalioon.
Hedelmien, marjojen ja kasvisten määrä ruokavaliossamme on kasvanut, mutta yhä vielä määrä on liian pieni. Kunnon aterioiden yhteydessä tähän on helpompi vaikuttaa. Välipalan virkaa toimittavat liian usein energiapatukat, valmiit einesateriat, keksit ja pullat. Usein ateria korvataan nopeasti verensokeria kohottavilla tuotteilla.
Samaan aikaan tarjotaan monesta suunnasta vinkkejä siitä, miten paino saadaan pidettyä hallinnassa. Alakouluikäisetkin miettivät rasvapitoisuuksia tai annoskokoja koululounaan yhteydessä.
Kuitenkin koko ajan juodaan enemmän energiajuomia, virvoitusjuomia ja syödään korkeita hiilihydraattipitoisuuksia sisältäviä välipaloja. Perheissä on hyvä keskustella terveellisestä ruoasta lasten kanssa. Keskustelun ei kuitenkaan tule olla painonhallintakeskustelu.
Liikunta vähenee tilaston mukaan mm. Suomessa eniten 11-vuotiaista 15-vuotiaisiin. Jokapäiväinen autojono koulujen edessä iltapäiväisin ja aamuisin kertoo huolestuttavasti siitä, kuinka passiiviseksi lapsia ohjataan pienestä pitäen.
Lapsen päivittäinen liikuntasuositus on vähintään kaksi tuntia (Nuori Suomi). Osa korvautuu helposti kulkemalla kouluun, harrastuksiin ja kavereille kävellen, pyörällä tai potkukelkalla. Harkintaa tulee käyttää, mutta valita aina liikunta kun se on mahdollista.
Hyötyliikunta on myös lapsen elämässä merkittävä päivittäinen liikuntasuoritus. Erilaisten pelien, internetin ja tietokoneen käyttö on vienyt aikaa lasten luonnolliselta liikkumiselta. Tietokoneen edessä pelattava urheilulaji ei ole liikuntasuoritus.
Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009-2010 mukaan lapset ja nuoret harrastavat nykyään enemmän seuroissa ja vähemmän omatoimisesti. Tilasto on toisaalta hyvä, mutta kertoo myös karua kieltä siitä, kuinka ohjattua lasten elämä on.
Omaehtoinen liikkuminen kotiympäristössä on hyvä pohja muullekin liikunnalliselle harrastamiselle. Kotipihoilla kuuluu leikkiä, kiipeillä, harjoitella jalkapalloa, jääkiekkoa, sählyä, pituushyppyä, korkeushyppyä, juoksua, hiihtoa, mäenlaskua… Nämä eivät ole ainoastaan liikuntapaikkojen lajeja.
Liikunta luo pohjaa huippusuorituksille, mutta vielä suuremman merkityksen koen liikunnan harrastamisella olevan meidän suomalaisten kaikinpuoliselle hyvinvoinnille.
Panostetaan lapsiimme korostamalla perinteisiä arvoja: hyvä, terveellinen ja laadukas ruoka sekä leikkiminen ja liikkuminen ulkona yhdessä kavereiden kanssa!