Jopas on kunnon talvikelit ollut. Joulun aikaan vielä oli ihan siedettävää ja kaunista lenkkeilyilmaa, mutta uusi vuosi alkoi kauheella pakkasella. Vietin nyt elämäni toisen joulun. Kyllä ihmetystä jälleen riitti, kun ihmistyypit kantoivat elävän puun sisälle. Sanoivat sitä joulukuuseksi. Olen kans yrittänyt monta kertaa tuoda sisälle ulkoa löytämäni kepin, oksan tai risun. Mutta niin vaan komennetaan taas ja joudun jättämään aarteen oven ulkopuolelle.
Tulee hiukan mieleen nää tasa-arvojutut tässäkin touhussa. Tyypit toi hei kokonaisen puun sisälle! Olihan se joulukuusi ihan kiva olohuoneen piristys ja siellä alimpien oksien alla oli kiva pötkötellä. Kuulemma olin ollut kiltti, kun sain kolme joulupakettia. Olin niin kiltti tyttö, että en osannut aukaista itse paketteja, tai olisin osannut, mut ku aina on sanottu, ettei saa repiä tai rikkoo. Lahjoista löytyi herkkuja, aktiivipallo ja pehmolelu. Oikein kivoja lahjoja.
Uuden vuoden aattona ulkoa kuului kumea jyske ja pauke illalla… Kävin hyvin nopeesti tarpeilla ja menin äkkiä sisälle. Ikkunasta katseltiin muutamat raketit, mutta se ei ole mieluista hommaa. Onneksi omassa pihassa ei raketteja näkynyt.
Sitten saapui paukkupakkaset. Tein muutaman kerran lämpimikseni ulkona kakkakepposen, ja sain ihmistyypit raivon valtaan. Ihmeen nopeesti niillä keittää yli ja menee kuppi nurin. Lämpömittari näytti pahasti miinusta, melkein kolmeakymmentä pakkasastetta. Meikäläinen hoiti vain pakolliset tarpeet ulkona takapihalla, koska tassut tuppas meneen umpijäähän. No kerran huomasin vanhan kakkapökäleen saaneen hienon pakkaskuorrutuksen ja se oli jäätynyt kivikovaksi pötköksi. Nappasin sen suuhuni ja heittelin sitä riemuissani pitkin lumihankea. Palvelusväki ei käsittänyt ollenkaan mun omaa hauskanpitoani. Kuului kauhea komennus ja nalkutus sekä uhkailu parranpesulla. Tein näin useamman kerran ja kerran mun perässä juostiin ja sain aikaan oikein mukavan juoksukilpailun. Juoksukilpailut on silleen kivoja, koska voittaja olen aina minä.
Onneksi tänään aamulla, kun astuin pehmoisilla tassuilla aamutuimaan ulos ovesta, tunsin kuonossani peräti lämpimän tuulahduksen. Oli vain 4,5 astetta pakkasta! Ja ehkä haistoin nenän päässäni kohtalaisen lähellä olevan kevään. Päivät alkavat jo olla hieman pidempiä, jos oikein kuulin, niin noin kolme minuuttia per päivä alkaa päivät pidetä. Tänään pääsin pitkän joululomani jälkeen jälleen töihin, ja voi sitä riemua, kun näin taas työkaverit. Tänään, kun työpäivä on ohi, minulle on luvattu lenkkeily pitkän kaavan mukaan. Joten mennään varmaan tavallista pidempi kävelylenkki.
