Merikotkan mahtavuus hätkähdytti

13.03.2019 Sari Mäkelä

En kyllä enää ihmettele miksi taivaalla liitelevä merikotka näyttää niin juhlavalta ja mahtavalta, kun se läheltä nähtynä on oikeasti todella iso. Kun iso merikotka levittää siipensä, voi siipien kärkiväli olla jopa 240 senttiä. Korkeuttakin linnulla voi olla 90 senttiä.

Merikotkia on alkanut näkyä Sastamalassakin viime vuosina. Naapurilehti uutisoi hiljattain, että merikotkat lentävät Sastamalan yli kohti Nokiaa kesän viettoon. Osa taitaa jäädä majailemaan matkan varrellekin, sen verran usein niitä näkyy. Mökkitielläkin on nähty merikotkan lentävän auton edessä valoissa ja lintu on tuntunut täyttävän tien laidasta laitaan.

Taivaalla liitävät kotkat herättävät sen verran kunnioitusta, että mielellään sitä alkaa hilata pieniä koiria pois aukealta paikalta, etteivät vain päädy petolinnun evääksi.

Merikotkan, kuten myös maakotkan, sääksen, huuhkajan ja pyöreänaamaisten pöllöjen silmiä, kynsiä ja väritystä tuli tiirailtua viikonloppuna isolla kirkolla, Helsingissä, missä kävimme luonnontieteellisessä museossa.

Luonnontieteellisen museon uusbarokkirakennus on jo itsessään näkemisen arvoinen, mutta näyttelyt monessa kerroksessa saavat ajan lentämään siivillä. Vaikka esillä on mammutin hampaita, isoja luurankoja ja villipetoja, kaikkein mieluiten katselin Suomen luontoa.

Hassua, että tarkimmin tuli katsottua vesilintuja, joita omassakin rannassa näkee. Nyt niitä vain saattoi katsoa tosi läheltä ja vertailla eroja. Sama juttu oli kauriiden ja peurojen kanssa; niitähän näillä seuduilla loikkii joka puolella.

Saumureita ja ompelukoneita kirjastossa.

Maalaiset Hesassa -reissumme avasi muitakin hienoja paikkoja, joita on tullut katseltua vain telkkarista tai kuunneltua radiosta.

Tiesitkö, että Sanomatalossa on puolenkymmentä eri radioasemaa viereisissä lasistudioissa tai, että Keskustakirjasto Oodista löytyy jopa saumureita ja ompelukoneita kirjojen ja tietokoneiden lisäksi.

Oodin ”lainehtivan” katon alla on hieno kohtaamispaikka kaiken ikäisille, opiskelutiloja ja kokouspaikkoja. Pienemmässä mitassa erilaisten kirjastoon normaalisti kuulumattomien toimintojen tarjoamisessa on ideaa pienempienkin kirjastojen elävöittämiseen.
Kirjoittaja on Lauttakylä-lehden toimitussihteeri.