Huittinen muiden silmin

11.09.2019 Annika Lehto - Luokanopettajaopiskelija

Päädyin eräänä iltapäivänä yliopistolla lounaan yhteydessä juttelemaan opiskelukavereideni kanssa siitä, millainen heidän kuvansa kotipaikkakunnastani on.

Yllätyksekseni ensimmäisten kommenttien joukossa oli, että ainakin lähes kaikki sentään tietävät, missä Huittinen suunnilleen on. Että ei se nyt ihan niin pieni paikka ole.

Mutta mistä he tämä paikkakunnan sitten muistavat tai miksi he siellä ovat vierailleet?

Ensimmäisenä mainittiin tietysti huoltoasemat, nuo automatkoihin helpotusta tuovat keitaat. Yksi muisti Mommolan motellin, toinen ABC-aseman ja kolmas Härkäpakarin.

”Hauskoja paikannimiä siellä on, tuo Mommolakin”, totesi eräs keskusteluun osallistuneista. Yksi kavereistani jopa muisti, että olen kasvanut ”Huittisisa”, en suinkaan Huittisissa.

Seuraavaksi mieleen tulivat maisemat. Pohdittiin, että paljon siellä taitaa olla maataloutta ja eläimiä. Yhdellä oli myös ollut armeijaaikoina valatilaisuus Huittisissa.

Yksi mainitsemisen arvoinen asia tässä keskustelussa oli myös Huittisten sijainnin hahmottaminen. ”Sehän on siellä Porin lähellä, vähän niin kuin Porin Raisio”, eräs kaveri tokaisi ja aiheutti minulle hämmennystä.Moni tiesi, että Huittinen on useamman tien risteyksessä ja osuu siten monen reitille kotimaata kierrellessä.

Itse en ehkä tätä ole ennen ajatellut, mutta esimerkiksi turkulaisten mielestä huittislainen on kuitenkin ”täältäpäin” kotoisin, eikä mitenkään kaukaa tullut muukalainen.

Kukaan näistä keskusteluun osallistuneista opiskelijoista ei kuitenkaan ollut vierailuillaan uskaltautunut varsinaisesti ”sisälle” Huittisiin.

Sehän on vähän kuin Porin Raisio.

Kukaan ei juurikaan hahmottanut, missä Huittisten keskusta on eikä kukaan ollut käynyt missään Huittisten liikkeissä.

Kerroin, että Huittisten julkisuuskuvan rakentamisessa käytetään usein vanhaa sanontaa hullusta miehestä sekä sitä, että Huittisissa on paljon sikoja. Kavereilleni nämä eivät ihan auenneet. He totesivat, että hullut ja siat eivät välttämättä ole kovin vetäviä esimerkiksi mainostuksessa.

Liekö tässä brändäyksessä siis ainakin osasyy siihen, että Huittinen pysyy monen ulkopaikkakuntalaisen mielessä lähinnä ohikulkupaikkana?

Omasta mielestänikin olisi virkistävää, jos Huittista markkinoitaisiin jatkossa vielä hiukan monipuolisemmin, esimerkiksi jonkin kiinnostavan tapahtuman tai kohteen kautta.