Flossauksen kautta kuppaan

11.07.2018 Pipsa Vatanen

Rikas, rakas, runsas, raikas, rönsyilevä. Kaikkea sitä on suomen kieli.

Helmi. Pilvi. Kielo. Lilja. Tuuli. Kaikki kauniita, kesäisiä sanoja, mutta myös nimiä. Pikkuveljelläni on identtiset kaksostytöt, Tuuli ja Tinka. Kun tytöt olivat mummun luona hoidossa, oli kova tuuli ja talon pihassa ollut tuulikello helisi liikkuessaan. –Mutta missä on tinkakello?, toinen tytöistä kyseli lähes kyynel silmässä.

Äiti. Isi. Rakas. Oma. Minun. Kulta. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Syöpä. Sana, jolla on aina negatiivinen asiayhteys. Samaan kategoriaan kuuluvat myös sota, tappo ja kuolema.

Kananmunapieru. Tämä ei vaatine selitystä.

Entä sitten esimerkiksi sana hilavitkutin? Urbaanin sanakirjan mukaan sana tarkoittaa epämääräistä, käsittämätöntä laitetta. Käsittämätöntä on ylipäätään sanan synty, koska siinä yhdistyvät verbit hilata (raahata) ja vitkutella (hidastella).

Kananmunapieru. Tämä ei vaatine selitystä.

Kieli muuntuu, muokkautuu ja ottaa vaikutteita muilta. Jos se ei näin tekisi, kieli kuolisi. Runoilija Eino Leino tuskin ymmärtäisi nykysuomea, mutta tavausongelmia aiheuttaisi meille nykyajan nomadeillekin myöhäiskantasuomi, jota puhuttiin vielä parituhatta vuotta sitten.

Tsättäys, twiittaus, meilaus, bloggaus, vloggaus, plogging. Ja sitten vielä flossaus. Luulin ensin, että kyse on hammaslangan käytöstä, mutta fiksummat (eli nuoremmat) kertoivatkin sen olevan tanssimista.

On kielessä toki tenkkapootakin. En ikinä muista, kuuluuko seuraaviin sanoihin h-kirjain alkuun vai ei: s(h)ortsit, s(h)amppanja, s(h)okki.

2-vuotias Kasperi-poikani aiheuttaa lähes päivittäin koomisia tilanteita puheellaan, jota hän vasta opettelee.

Kun ensimmäisen kerran puhalsimme saippuakuplia, leikkipuistosta kuului vain hilpeä huuto: ”Kuppa, kuppa, kuppa!”. Tähän jo hieman vanhempi leikkikaveri tokaisi osuvasti: ”Kato, äiti! Mulkku!”. Ärrävikainen poika näki tietysti kortta kuljettavan muurahaisen.

Mielettömän kaunis, muovattavissa oleva, monitulkintainen, myöntyväinen. Kaikkea sitä, mutta myös paljon, paljon muuta on yli 100-vuotiaan maamme oma kieli.
Kirjoittaja on Lauttakylä-lehden kesätoimittaja