Kauniinpunaista kukintaa lähes läpi kesän

08.08.2018 Senni Valiola

Maaliskuun lopulla tein juttua Pelargonipäivistä Huhtamon Honkapirtillä. Matkaani tarttui vanha suomalainen lajike, Kylmälän emäntien pelakuu.

Toiset miettivät, että olisi mukavaa kuulla myöhemmin, miten minulla on mennyt sen kanssa. Myös itseäni hieman jännitti kauanko kukka mahtaisi pysyä hengissä, koska siinä oli vain pieni lehti, silloin oli vielä pakkasia ja tiesin pelargonin tarvitsevan lämpöä ja valoa.

Koska minulla ei kotonani ollut tarjota sille lämmintä paikkaa, jossa se saisi nauttia luonnonvalosta, vein sen voimistumaan vanhempieni luokse. Siellä pieni pelargoninalku pääsi purkkiin ja nauttimaan kevätauringosta sisätiloihin.

Kun yöpakkaset olivat ohi ja ilmat alkoivat lämmetä, oli pelakuun aika toukokuun alussa muuttaa takapihalleni. Se oli jo kasvattanut useita lehti ja pienen varren, joka oli täynnä nuppuja. Hetkeä myöhemmin kasvi alkoi kukkia kauniin punaisena ja on siitä asti kukkinut lähes koko kesän ja kukkii edelleen.

Alkukesästä minulla oli pieni huoli, mihin sen sijoittaisin, koska vaihtoehtoina olivat paahteinen paikka tai varjoinen paikka.

Yllätyin, kuinka helppohoitoinen pelargoni on.

Varjoisessa paikassa se ei meinannut kastelun jälkeen kuivua ja lehdet alkoivat muuttua punertaviksi ja tummua. Epäilin, että se kuolisi myös suorassa paahteessa, koska aurinko on tänä kesänä paistanut niin kuumasti. Löysin sille kuitenkin hyvän paikan, johon iltaisin paistaa muutaman tunnin aurinko. Lehtiin alkoi palautua normaali väri.

Viime kesänä pihallani kasvoi vain hyötykasveja, kuten tomaattia ja kurkkua. Kesäkukkia minulla ei ole omassa kodissani aiemmin ollut ja olen yllättynyt, kuinka helppohoitoinen pelargoni on – kun muistaa välillä kastella ja nyppiä huonoja pois, niin se pärjää.

Olen ollut kyllä joskus useampana kesänä puutarhaliikkeessä töissä, mutta siellä kukkien hoito on erilaista, koska kasvien yksilöt vaihtuvat tiuhaan.
Kirjoittaja on Lauttakylä-lehden avustaja.