Onko järkevää pelata paljon?

07.11.2018 Markus Tihumäki - huittislaislähtöinen maalipalloilija ja fonetiikan yliopisto-opiskelija

Tässä maailmassa on paljon epäilyä mediankäytön lisääntymisestä ja sen seurauksista. Pelaaminen ja somen käyttö lisääntyy ja osa kansasta huolestuu: ”Tekisit jotain järkevämpää.” Järkevämpää?

On tehty huomioita nuorten pelaamisen positiivisista vaikutuksista. Pelitutkimuksen 2015-vuosikirjan tutkimusartikkelissa ”Pelit ja pelaaminen sosiaalisena oppimisympäristönä” todistetaan, kuinka vahvasti virtuaalipelien pelaaminen kehittää nykypäivänä vaadittavia taitoja: ITC-taitoja, joita tavallinen arki ja työelämä entistä enemmän vaatii.

Tutkimuksen mukaan nuoret ovat sitä etevämpiä ICT-taitotesteissä mitä enemmän he pelaavat. Nuoret, jotka pelaavat aktiivisesti video- ja tietokonepelejä moninpeleinä useiden muiden pelaajien kanssa menestyvät testeissä paremmin kuin nuoret, jotka käyttävät enemmän ajanvietepelejä. Aktiivisesti ajanvietepelejä pelaavat nuoret menestyvät taitotesteissä tosin niitä nuoria paremmin, jotka pelaavat vain satunnaisesti tai eivät lainkaan.

Tämä tukee hyvin sitä, kuinka pelaamisella on positiivisia vaikutuksia nuoren oppimiseen ja kehitykseen sekä nykyajan vaatimuksiin vastaamiseen. Tutkimuksen mukaan pelaaminen opettaa aktiivisempaan rooliin uusmedioissa, niiden hyödyntämisessä ja käytössä.

Tulosten todetaan viittaavan siihen, että pelien synnyttämissä osallisuuden kulttuureissa omaksuttavia monipuolisia mediakäytäntöjä tulisi hyödyntää entistä enemmän kouluopetuksessa. Miksi toisaalta vielä suhtaudutaan
niin epäilevästi digitaalista kasvatusta kohtaan?

Ehkä yhteiskunnassa ollaan osittain edelleen hyvin kriittisiä kasvavaa median käyttöä ja ennen kaikkea pelaamista kohtaan. Ajatuksissa on, nouseeko pelaaminen liian merkittävään rooliin ja kadottaa ossiaalisen elämän.

Toisaalta unohdetaan nykypelaamisen sosiaalinen online-kulttuuri. Pelaaminen tapahtuu verkossa muiden pelaajien kanssa ja kaverisuhteita syntyy virtuaalisesti.

Eipähän pelaaminen aina niin huono vaihtoehto ole.

On myös huomattu, että videopelejä pelaavien nuorten kielitaito on useasti parempaa jo varhaisessa vaiheessa. Englannin kielihän on maailmanlaajuisesti entistä käytetympi kieli niin työssä kuin opiskelussa ja elämisessä ylipäätään. Sen hallitseminen on siis entistä tärkeämpää.

Toki, ei voida unohtaa median käytöstä sen haitallisia mahdollisuuksia.

Mediassa oikean ja väärän, todellisen ja valheen erottaminen on entistä vaativampaa. Jo virtuaaliset pelit, ja media laajemminkin, sisältävät tietoa ja opetusta. Tämä ei kuitenkaan aina ole realistista tai faktaan pohjautuvaa. Kriittinen medialukutaito ja sen hallitseminen on yhtälailla välttämätöntä.