Kuka tuntee, kuka tietää?

Olen Alastaron poikia, ja kävin Lauttakylän Yhteiskoulun 1949–57.
Mummon jäämistössä Alastarolla on kaksi Huittisiin viittaavaa kuvaa joista kukaan suvussa ei tiedä. Ja miksi kuvat olivat mummulla? Hänellä ei tietääkseni ollut mitään yhteyksiä Huittisiin – tuskin hän edes kävi siellä.
Kuvista toisessa on rakennus. Kauppias Lauri Ytti näyttää pitäneen kangas- ja seka-tavarakauppaa Lauttakylän valtakadun varrella – autosta päätellen – ilmeisesti 1930-luvulla.
Rakennus lienee sama,  missä muistan veljekset Jalarvon pitäneen huonekalulii-kettä. Eli rakennus liki VPK:n taloa, lähes teatteri Savilinnaa vastapäätä.
Kuka tietää asiasta enemmän – varsinkin Lauri Ytistä?

Matti Rautanen
perinnetutkija, Naantali
 

 

 

 

Kauppias Lauri Ytti – tehtävä ratkaistu

Jokin aika sitten pyysin Lauttakylä- lehdessä lukijoiden apua Lauri Ytistä ja hänen kaupastaan. Asia lienee ollut liian vanha, joten pitää itse vastata kun menin kysymäänkin.

Huittisten Nanhian Ytin poika Kustaa Frilf Matinpoika Ytti s.1857 ja muutti Loimaan Vesikoskelle 1889, missä hetikohta avioitui Veera Susanna Fransintr Hertellin kanssa, joka s.1860 Kokemäellä Kuoppalan Pussolla, josta muuttanut Loimaan Vesikosken Seppälän kasvatiksi jo 1883. He saivat pojan Lauri Kustaa Augustinus Ytin 27.8.1894. Perhe muutti Loimaalta Raision Hulvelaan 1896, jota isännöi Huittisista tullut Kustaan nuorempi veli Oskar Evert Matinpka Ytti, s.1862 Nanhian Ytillä. Hulvelan talosta lohkottiin Kustaa Ytille ja Veera Hartellille lohkotila ja Laurille syntyi pikkuveli Raisiossa Esko Samuel Ytti v.1898. Oskar perheineen muutti Perniön Kumionpään Isotalon rustholliin ja sieltä Tampereelle myyden Perniön Isotalon niinikään huittislaisille Erkki Evert Lähteenmäelle Loiman kylästä ja 1897 vihitylle vaimolleen Amanda Yli-  Färkkilälle Mommolasta.poika Yrjö Lähteenmäki s. 1902 Perniössä. Kustaa,Veera ja pojat Lauri ja Esko muuttivat Raisiosta Liedon Sikilän Ali-Marttilaan, missä isäntä Kustaa F.Ytti kuoli  25.8.1909. Näin päättyi Kustaa Ytin tie Huittisten Nanhialta Liedon Sikilään.

Perheen vaiheita en seurannut, paitsi Lauri Ytin, joka oli kauppiaana Vahdolla 1919-23, mistä 1923 meni Salon seudulle Kuusjoen Raatalan Osuuskaupan myymälänhoitajaksi ja Osuuskassan johtajaksi. Sieltä hän muutti 1930 Honkajoelle, missä kuoli 20.10.1956 ja haudattiin, tiedettiin Kankaanpään seurakunnassa.
Olin kiertänyt tietokoneella ja seurakuntien suosiollisilla avuilla Lounaista-Suomea aina Satakunnan Honkajoelle asti löytämätä yhteyttä Alastarolle, mistä Laurin kaupan kuva löytyi. Sitten sain Vahdolta tiedon, että Vahdon Laukolassa kauppiaana 1919-23 toiminut kauppias Lauri Ytti oli Alastarolla vihitty 15.9.1921 Senja Amanda Virtaseen, synt. Alastarolla 12.3.1900 ja muuttanut Vahdolle. Äitinsä  Mariana Juhontr.  oli tullut Oripäästä Alastarolle ja isänsä Joosef Joosefinpoika  Virtanen Loimaan Lähteenkylästä, missä s.1969 kuten kaksoisveljensä Kalle Joosefinpoika Salminenkin.(Sisarukset saivat siihen aikaan ottaa eri sukunimiä) He olivat tulleet Alastaron kirkolle Vahvalan Uikkoselle työmiehiksi 1800-luvun lopussa.Uikkoselta siirtyivät naapurikylään Alastaron Sikilään Uotilan talon palvelusväeksi. Isä Joosef kuoli 1905 ja äiti Mariaana solmi toisen avion Frans Peltosen, ent.Riikonen, kanssa 1907, joka tullut Sikilään Mälläisten Markulasta. Frans häipyi Amerikkaan jo 1911,ja

Marjaana Peltonen asui I miehensä Joosefin veljen Kalle Salmisen luona, joka oli poikamies ja kuoli 1933. Hänet muistetaan Alastarolla Kivi-Salmisena, kun oli kiven hakkaaja apunaan nuorempi veljensä Erkki Salminen ja mm. Vilho Alku.(Muistan kuulleeni, että 1919 kotini Sikilän Lepistön uuden päärakennuksen kivijalan oli tehnyt Kivi-Salminen ja Alku Ville- ja se oli hyvä alku talolle.) Kivi-Salmisen tontti oli Sikilän Uotilasta lohkottu Rno 2:1 ja sijaitsi mummoni Emma Kanervan taloa vinoon vastapäätä, joka oli Vahvalan Uikkosen maista lohkottu. On täysi syy olettaa, että Senja Amanda Ytti ja kenties Lauri Yttikin autollaan kävivät äitiään ja anoppiaan Marjaanaa katsomassa ja valokuva tuli sitä kautta niinkuin muistoksi,että näin hyvän miehen Senja oli löytänyt- kauppa ja auto on. Marjaana eli vielä sotien jälkeen samassa Kivi-Salmisen talossa. Hän oli äidinäitini Emman naapuri ja tuttava ehkäpä jo Oripään ajoilta, jolloin piikoivat Oripään Mäkitalossa. Sekin on mahdollista, että Joosef ja Mariana ovat Uikkosella ollessaan asuneet Kanervan suuressa talossa.

Jäljitystyö oli muuten valmis, mutta kuvassa olevan rakennuksen sijaintipaikka puuttui. Tänään sain Lauttakylä- lehden toimitukselta kirjeen joka sisälsi Honkajoen kirkolla 1936 otetun kuvan, jossa on sama rakennus kuvattuna vähän myöhemmin ja risteävältä tieltä. Lauttakylä-lehti, kirjastonhoitajat Huittisissa ja Honkajoella , Kankaanpään Seutu y.m.ovat tehneet hienoa työtä, mistä lämmin kiitos.
Kaiken tämän ”salapoliisityön” jälkeen on syytä todeta, että kauppias Lauri Kustaa Augustinus Ytin tapaus on loppuunkäsitelty. Ainoa asia, mikä Huittisiin liittyy on se, että Laurin isä oli Huittisten Nanhialta kotoisin ja Lauri Ytillä oli sukua siellä.

 

Ytti, Lauri

Äidinäitini Emma Ryssä- Pinnioja- Kanervan valokuvajäämistöstä Alastarolta löytyi valokuva kauppias Lauri Ytistä sekatavara- ja kangaskauppansa ovella ja pihassa henkilöauto ilm. 30- luvulta.Kirjoitin jutun Lauttakylä- lehteen, koska rakennuksessa on tuttua ja toisaalta Yttejä on Huittisten Nanhialla. Yhteiskoulututtuni Matti Ytti sanoi nimen tuntuvan jotenkin tutulta, mutta ei voi olla isänsä Matti Ytin sukua Ookilaan, kun tämä oli ollut ennen Ytti- nimeään Färkkilä. Olen odottavalla kannalla, josko Huittisissa joku muistaisi edes tämän kaupan, jossa sotien jälkeen toimi mm. Jalarvon velj. Huonekalukauppa.

Selasin sattumalta Salon Kuusjoen historiaa (Aulis Oja 1961) missä oli hakusana Lauri Ytti. Hän oli ollut myymälänhoitaja ja vv. 1928-29 Kuusjoen Osuuskassan johtaja.Kuusjoen kirkonkirjoissa hän ei ole ollut vaan Kuusjoella vain tilapäisesti- ehkä jonkun osuustoimintaliikkeen Kuusjoen myymälässä- lähinnä tulee mieleen Salon Seudun Osuuskauppa tai E-Tähkä. Kuusjoen Osuuskassa perustettiin 1925 alkuun Takamaan Osuuskassana Raatalan kylään ja Lauri Ytti oli johtajista toisena opettaja Simo Pennasen jälkeen, joka toimi 1925-28. Nämä tiedot sain Lounaismaan Osuuspankista rouva Puran hyväntahtoisella avulla. Lupasi toimittaa vielä joht.Salon tietovihkosen Takamaan Osuuskassasta.

Sattumoisin Googlesta löytyi Lauri Ytti hakusanalla kansaneläkelaitoksen reikäkortti v. 1956, jossa Ytti, Lauri Kustaa Augustinus, synt. ja kastettu Loimaalla 27.8.1894 (Honkajoki) ja päiväykset 20.10.1956 y ja alla p. 22.11.1956. Merkinnät voivat olla eläkkeen hakemis- ja myöntämispäivä, jolloin Lauri Ytti oli 62 täyttänyt.Lauri Ytin kummeina mainitaan Vesikoskelta Kustaa Pietilä(tullut Huittisista, vaimonsa Hilma Aapontr s.Tyrväällä sekä neiti Aina Hartell- ilm. Laurin täti Kokemäeltä)  Loimaalla ei ole Honkajoki-nimistä paikkaa mutta kyse voi olla .Honkajoen kunnasta pohjois- Satakunnassa. Loimaalla isä on Vesikosken Väinölän työmies Kustaa Fridolf Matinpoika Ytti ja äiti Wera Susanna Fransintr Herttola (Herttell) Vesikosken Seppälän kasvattitytär, joka synt.11.8.1860 Kokemäellä ja tullut Loimaalle 1883, jossa vihitty 15.6. 1889 vihkipappina itse Anders Varelius.Miehensä Kustaa Matinpka Ytti oli tullut Loimaalle 1889 Huittisista, missä synt. 19.10.1857 Nanhian Ytin isännän Matti Matinpojan poikana. Kustaa, Veera ja poikansa Lauri muuttivat Raision Hulvelaan 1897 ja siellä syntyi poika Esko Samuel Kustaanpoika Ytti 12.6.1898. Isä Kustaa Ytti mainitaan Hulvelan lohkotilalliseksi. Hulvelan taloa isännöi Oskar Evert Matinpoika Ytti, s. Huittisissa Nanhia Ytillä 21.11.1862 ja siis Kustaan nuorempi veli. Vuonna 1897 Oskari perheineen oli muuttanut Perniön Kumionpään Isotalon rusthollariksi ja muutti Tampereelle 1901 saaden Perniöön uudeksi isäntäväeksi Lähteenmäen perheen Huittisista,Erkki Evert Lähteenmäki, vaimonsa Amanda Aleksandra Matintr Färkkilä ja heihän poikansa Yrjö, s.19.1.1902.

Tästä eteenpäin ei tietoja ole kuin kirkonkirjoissa, joten Lauri Ytin vaiheet Raisiosta eteenpäin on selvittämättä, samoin aika Huittisissa ja Honkajoella. Missä 1956 jälkeen, milloin ja missä kuollut ja mihin haudattu.

 

 

 

Kiitoksin ja kesäterveisin  Matti Rautanen Naantali/ Alastaro / LYK 1949-57

 

 

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.