Ladataan ilmoitusta
Huittinen 1.8.2018 13:38

Kohti e-ammattilaisuutta – Huittislainen Elis Lindroos pelaa tosissaan

–Menestyminen e-urheilussa vaatii omistautumista ja aikaa, Elis Lindroos sanoo.
–Menestyminen e-urheilussa vaatii omistautumista ja aikaa, Elis Lindroos sanoo.
Mikko Perttunen

Vaikka Huittisiin elektroninen urheilu eli videopelien pelaaminen kilpailullisesti on ehkä vasta rantautumassa, maailmalla se on jo iso juttu. Vuosittaiset palkintorahat pyörivät jo kymmenissä miljoonissa, ja viime vuonna rikkoutui luultavasti ensimmäisen kerran 100 miljoonan dollarin raja.

−Dota 2 -pelissä yksi suomalainen oli viime vuonna mukana joukkueessa, joka voitti suurimman, The International 2017 -nimeä kantavan turnauksen. Sen pääpotti oli noin kymmenen miljoonaa dollaria eli kaksi miljoonaa per naama, huittislainen Elis Lindroos kertoo.

Itse turnauspalkintojen lisäksi e-urheilijat saavat jopa palkkaa sekä organisaatio- ja sponsoribonuksia kuten monissa muissakin lajeissa.

Lindroos on harrastanut e-urheilua nyt useamman vuoden. Toistaiseksi paras saavutus on suomenruotsalaisen Facklan 2018 -turnauksen kakkossija. Välierät ja finaali pelattiin lavalla ja näytettiin suorana Yleltä.

−Sinne mentiin vain pelailemaan ja pitämään hauskaa. Alkulohkossa hävittiin ainoastaan yksi peli, ja tuo sama joukkue kohdattiin välierissä. Finaalissakin onnistuttiin viemään peli jatkoajalle, mutta 2 500 euron palkintopotti jäi vastustajan taskuun.

”Kun aloitin, olin umpisurkea, mutta pelatessa tuli sellainen olo, että haluaa vain kehittyä ja tulla koko ajan paremmaksi.”

Elis Lindroos pelaa Counter-Strike: Global Offensivea, joka on niin sanottu ensimmäisen persoonan ammunta- eli FPS-peli.

–Olen pienestä pitäen pelannut paljon ihan viihdemielessä. Vuonna 2015 katsoin suomalaisen tubettajan videon kyseisestä pelistä ja ajattelin, että sitä on pakko päästä testaamaan.

Sillä tiellä Elis Lindroos on edelleen.

–Kun aloitin, olin umpisurkea, mutta pelatessa tuli sellainen olo, että haluaa vain kehittyä ja tulla koko ajan paremmaksi.

Tämän jälkeen ei muihin peleihin ole oikein löytynyt mielenkiintoa. Eikä oikeastaan aikaakaan, sillä Counter-Striken treenaaminen vie vuorokaudesta tunteja siinä missä ammattilaisuuden tavoittelu perinteisissäkin urheilulajeissa.

−Arkipäivisin pelaan ehkä noin kuusi tuntia ja viikonloppuisin saattaa parhaimmillaan mennä kaksitoista tuntia päivässä. Keskittymiskykyä pitää harjoittaa, jotta tottuu siihen pidempäänkin kestoon. Ammattilaiset Koreassa treenaavat viisitoista tuntia päivässä, nukkuvat vain välissä ja jatkavat taas seuraavana päivänä, Lindroos selittää.

Urheilijan aika ei siis riitä edes kahden pelin pelaamiseen tosissaan. Asetelma voisi olla verrattavissa yleisurheiluun, jota voi amatööritasolla harrastaa yleisemminkin, mutta kansainvälistä menestystä saavuttaakseen täytyy erikoistua.

”Ammattipelaajatkin sanovat, että kunhan vain pelaa, se auttaa todella paljon.”

Counter-Strike on Suomessa yksi suosituimmista kilpapeleistä, mutta isoimmat rahat liikkuvat tällä hetkellä taisteluareenamoninpeleissä eli MOBA-peleissä, jollainen jo edellä mainittu Dota 2:kin on. Konsoleilla pelataan lisäksi paljon urheilupelejä, kuten jääkiekko-, jalkapallo- ja autourheilupelejä.

Turnauksia on monen kokoisia. Isoihin kutsutaan yleensä ammattilaisjoukkueita, minkä lisäksi muidenkin on mahdollista päästä mukaan karsintojen kautta. Counter-Strikessa major-turnauksia on vuodessa pari kolme, ja niiden pääpalkinnot ovat puoli miljoonaa dollaria.

Kilpailut keräävät myös miljoonayleisöjä, ja haastavat pikkuhiljaa isoja perinteisiä urheilulajeja myös tältä osin.

Jos haluaa ponnistaa Suomesta ammattilaiseksi, vaatii se taidon lisäksi myös tuuria. Tällä hetkellä Elis Lindroosilla ei ole omaa vakituista tiimiä, joten aika menee yksin pelatessa.

–Sekin kuitenkin kehittää. Ammattipelaajatkin sanovat, että kunhan vain pelaa, se auttaa todella paljon.

Ammattilaiset kuuluvat käytännössä aina johonkin organisaatioon, joka maksaa heille myös palkkaa. Ammattilaispelaajat voivat palkintorahojen lisäksi tienata Lindroosin mukaan vaikkapa 25 000 dollarin kuukausipalkkaa.

Organisaatiot vastaavat karkeasti perinteisen urheilupuolen seuroja. Suomessa Helsingin IFK:lla ja Porin Ässillä on jo omaa e-urheilutoimintaa. Lahden Pelicans aloitti hiljattain yhteistyön maailmallakin tunnetun suomalaisen ENCE-tiimin kanssa.

elis2.PNG
E-urheilu vaatii ennen kaikkea aikaa. Varusteisiin toki uppoaa jonkin verran, mutta 1000−2000 eurolla saa jo aivan toimivan kokonaisuuden tekniikkaa

Vaikka e-urheilu kasvaa vuosi vuodelta, sitä hämmästellään ja vähätellään edelleen. Toisaalta sitä myös spekuloidaan jo olympialaisiin − vähintään näytöslajiksi. E-urheilu on myös hyväksytty Puolustusvoimien Urheilukoulun lajien joukkoon. Tämä tarkoittaa sitä, että lajin huippuja kohdellaan erikoisjoukkohaussa kuten muitakin urheilijoita.

−Moni ajattelee, että tässä vain pelaillaan, ja että se ei vaadi oikein mitään. Pärjätäkseen tarvitsee kuitenkin olla tosi omistautunut, ja menestyminen vaatii aikaa. Ei saa turhautua helposti eikä luovuttaa. Isoissa turnauksissa vaaditaan tietysti myös valtavasti paineensietokykyä.

Lindroos muistuttaa, että pelaaminen myös opettaa tiimityöskentelyn tärkeyttä. E-urheilussa kalorit eivät toki pala samaan malliin kuin perinteisissä lajeissa, mutta samaan asiaan liittyy yksi verraton etu:

−E-urheilussa eivät fyysiset rajoitteet haittaa niin paljon. Lyhyenä on vaikea pärjätä koripallossa tai heiveröisenä jääkiekossa. Tässä lajissa niitä ongelmia ei ole.

Lue lisää

Paikalliset uutiset diginä - nyt vain 69 e/vuosi.

Tilaa