Kylä meni nettiin

29.09.2017 - 04:31 Mikko Perttunen
Kukonharja/Kukkis-ryhmä on ylläpitäjiensä Anne ja Päivi Koivuniemen mukaan yksi tärkeä kanava muiden joukossa. Tieto välittyy nopeasti, mutta tärkeissä asioissa kokoonnutaan fyysisesti yhteen.

Eivät ole asiat niin kuin ennen, mutta nykyajan haihatukset sentään mahdollistavat menneiden penkomisen aivan uudella tavalla.

Vaikka torilla tavataan sentään vielä maailmanmestaruuden tai Euroviisuvoiton sattuessa, ei nykypäivänä ole enää pakko kohdata ihmisiä kasvotusten. Sosiaalinen media on mahdollistanut ihmisille tärkeiden ja vähemmän tärkeiden asioiden käsittelyn ilman, että jokaisen keskusteluun osallistuvan tulee olla yhtäaikaisesti läsnä.
Tosin nykymaailmassa läsnäolo on käytännössä lähes jatkuvaa. Tavoitettavissa ollaan 24 tuntia vuorokaudessa, mutta kukaan tuskin ”swaippaa somea” samanlaisella intensiteetillä, kuin keskitytään toiseen ihmiseen kasvokkaisessa vuorovaikutustilanteessa.
Yksi sosiaalisen median mukanaan tuoma ilmiö on maantieteelliseen alueeseen perustuvat Facebook-ryhmät, jotka voivat olla keskittyneet vaikkapa ilmoitteluun, myyntiin, muisteluun tai parhaimmillaan (ja pahimmillaan) yhteisten asioiden käsittelyyn.

–Ryhmästä on muodostunut kylän sisäinen tiedotuskanava, siellä esimerkiksi ilmoitetaan heti, jos on vaikka nähty tuntematon pakettiauto kiertelemässä pihoja, kertoo Kukonharja/Kukkis-ryhmän ylläpitäjä Päivi Koivuniemi.
Vajaan kahdensadan jäsenen Kukonharja/Kukkis on Päivi ja Anne Koivuniemen mukaan rauhallinen ryhmä.
–Ei olla oikeastaan jouduttu poistamaan viestejä eikä sulkemaan ihmisiä pois, ylläpito on ollut helppoa. Yhden ainoastaan sekalaisia tuotteita mainostavan ulkomaalaisen profiilin poistin ryhmästä, Anne Koivuniemi kertoo.

Koivuniemien mielestä ryhmä ei ole korvannut kylän sisäistä kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä. Naapurit keskustelevat edelleen keskenään ja juorutkin vaihtuvat suusta suuhun, eivät ruudulta ruudulle. Keskeisin ryhmän tuoma etu onkin Koivuniemien arvelun mukaan juuri turvallisuus. Käsitellyt asiat pysyvät rajatussa ryhmässä

Se lähti ihan täysin lapasesta." - Jari Alppiranta -

myös juuri siinä piirissä, jota ne koskevat.
–Jos tulisi jokin iso yhteinen kylää koskeva ongelma, niin kyllä se kasvokkain ruodittaisiin, Päivi Koivuniemi muistuttaa.

Kyläryhmät mahdollistavat sen, että ihmisillä on jokin käsitys tienoon tapahtumista, vaikka he eivät itse asuisikaan siellä.
–Jollakin saattaa olla vuosikymmenten takainen kosketuspinta paikkakuntaan. Kesäasukkaat on yksi ryhmä, joka haluaa olla vähän perillä siitä, mitä täällä tapahtuu, Päivi Koivuniemi selittää.

Vampulalaiset- ja Lauttakylä-facebookryhmät ovatkin itse asiassa ulkopaikkakuntalaisten ylläpitämiä. Se on ehkä vaikuttanut siihen, että niiden sisältö on hyvin muistelupainotteista. Ryhmissä jaetaan paljon muun muassa vanhoja kuvia.
Lauttakylä-ryhmä esimerkiksi perustettiin aikanaan yhden Lauttakylän yhteiskoulusta vuonna 1973 valmistuneen porukan yhteydenpitoa varten. Myöhemmin ryhmään kutsuttiin kavereita, jotka kutsuivat taas kavereita. Nyt ryhmässä on jo yli 2000 jäsentä.
–Se lähti ihan täysin lapasesta. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että joka päivä joku haluaa liittyä, ryhmän Loimaalla asuva perustaja ja ylläpitäjä Jari Alppiranta kertoo.

Myös 350 jäsenen Vampulalaiset-ryhmä lähti liikkeelle nostalgisoinnista:
–Itse olen muuttanut pois Vampulasta jo joskus 90-luvun lopulla. Lisäilin ensin kavereita omasta Facebookista, mutta sitten se vaan on räjähtänyt. Upea juttu kyllä, ryhmän Jyväskylässä asuva ylläpitäjä Hanna Tuominen muistelee.

Noin 800 jäsenen Huittisten ilmoitustaulu -ryhmässä on monia samoja piirteitä kuin muissakin ryhmissä, mutta pääpaino on nimenomaan ilmoituksilla ja tiedottamisella. Sitä tekevät niin yritykset, yhdistykset kuin yksityishenkilötkin.
–Ryhmään tulee paljon ilmoituksia esimerkiksi löytötavaroista ja -eläimistä, ryhmän ylläpitäjät Mia ja Niilo Kovanen kertovat.
Huittisten ilmoitustaulukin on kasvanut kovalla vauhdilla. Ryhmässä keskustellaan myös tapahtumista, aukioloajoista ja sen sellaisesta, mutta varsinaiseksi toriparlamentiksi sitä ei voi kuitenkaan sanoa.

 

 

Some ei ole välttämättä siunaus

Sosiaalinen media on jossain määrin kasvoton, vaikka esimerkiksi Facebookissa esiinnytäänkin tyypillisesti omalla nimellä. Kynnys erilaisiin avauksiin on verkossa ainakin suomalaiselle reaalimaailmaa matalampi. Siinä on tietysti myös positiiviset puolensa, mutta joskus lyödään rankasti yli.
Usein ei esimerkiksi malteta ottaa asioista selvää ennen avautumista nettiyhteisölle. Pahimmillaan tämä saattaa laittaa liikkeelle monenlaisia huhuja, joista voi koitua osallisille vakavaakin haittaa. Pienellä paikkakunnalla ei välttämättä edes auta, vaikka jättää nimet mainitsematta. Monet tunnistavat ilmankin, kenestä puhutaan.

Sekaannusten mahdollisuus netissä on suuri. Hymiötkin voi ymmärtää väärin. Maltti onkin valttia myös somessa. Asioista kannattaa ottaa selvää, ennen kuin ryhtyy huutelemaan. Erityisesti, jos asia koskee vaikkapa lapsia tai nuoria. Suuttumuksen noustessa kannattaa huokaista, rauhoittua ja miettiä, onko asia sellainen, joka kannattaa käsitellä purkamalla se kaikelle maailmalle.
Mikko Perttunen

 

 

 

Lue 27.9. Lauttakylä-lehti diginä
Lauttakylä-lehden voi tilata täältä.
Oletko jo ladannut Raitin?

 

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.