Eteläinen alue herättää hämmennystä

29.03.2017 - 07:44 Satu Ojala
Ensimmäinen hahmotelma Satakunnan sotekeskuksista.

Palvelumallissa sotekeskus sijoittuisi Köyliön Ristolaan, jonne olisi 30 minuutin asiointimatka joka kolkasta. Paikalla ei ole mitään
alan palveluja.
Satasoten esittelemä neljän asiointialueen palvelumalli on herättänyt vilkasta keskustelua eteläisellä alueella. Esityksen tavoitteena on palvelujen tasavertainen saatavuus Satakunnassa.
Ensimmäisen hahmotelman mukaan Eura, Huittinen, Kokemäki ja Säkylä muodostaisivat eteläisen alueen, ja optimoitu sijainti palvelukeskukselle olisi Köyliön Ristolassa.
Säkylässä, Eurassa ja Huittisissa ovat toimivat terveyskeskukset vuodeosastoineen. Huittinen ja Säkylä tekevät yhteistyötä, sillä toisen vuodeosaston ollessa täysi potilaita siirretään esimerkiksi keskussairaalasta toisen vuodeosastolle.
Kokemäki on mukana Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä yhdessä Harjavallan, Nakkilan, Luvian ja Eurajoen kanssa. Kokemäellä ei enää ole vuodeosastoa, sillä toiminta on siirretty Harjavallan terveyskeskukseen. Terveysasema toimii kuitenkin muilta osin.
Eteläisellä alueella ei mallista ole innostuttu.
–Täällä ei ole yhtä luontaista sotekeskuksen aluetta. Järkevää on, että alueelle tulisi kaksi maakunnallista sotekeskusta, sanoo Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.
Hän myöntää, että Huittisille ei ole etu, että kaupunki sijaitsee alueen äärilaidassa, mutta:
–Liikenneyhteyksiä ajatellen sijaintimme on hyvä. Meillä pitäisi olla sotekeskus jo väkimäärän, liikenneyhteyksien ja toimivan, juuri saneeratun terveyskeskuskiinteistön ansiosta. Ja täytyy huomioida, että nyt on puhuttu vain julkisista sotekeskuksista. Myös yksityisillä on lakiesityksen mukaan samanlainen oikeus perustaa kuntiin sotekeskuksia kuin maakunnalla.
Hän ei ole kovin huolissaan nyt esitellystä mallista, sillä se on tietokonemalli ja vasta ensimmäinen ehdotus.
–Sotekeskuksen minimiedellytykset ensimmäisessä vaiheessa ovat aika pienet. Siellä pitää olla sosiaalipuolen neuvontaa ja lyhytaikaista sosiaalipalvelua sekä lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut.
Euran kunnanjohtajan Juha Majanlahden mukaan maakunnan kolme muuta asiointialuetta näyttävät selkeiltä, mutta eteläinen alue pitäisi jakaa kahtia. Alasatakunta-lehden haastattelussa Majanlahti toteaa, että Eura ja Huittinen ansaitsevat kumpikin oman sotekeskuksensa.
–Me toimimme nyt sen mukaan, että palvelukeskus tulisi Euraan, mutta emme halua sitä Huittisiltakaan pois. Eura ja Huittinen eivät kilpaile samoista asiakkaista, sanoo Majanlahti Alasatakunta-lehdessä.
Säkylän kunnanjohtaja Tero Mäenpää uskoo samassa haastattelussa, että alueella on ennenkin neuvoteltu monista asioista, joten soteasioiden sopimiseen on hyvät valmiudet.
–Alueella ei ole yhtä selkeää keskusta, mutta ei myöskään kuntaa, jossa palvelut olisi hoidettu luokattoman huonosti. Yhden sotekeskuksen malli edellyttäisi jättikalliita investointeja, toteaa Mäenpää Alasatakunta-lehdessä.
Peltomaa kiittelee muutoin Satasoten etenemistä.
–Kaikki on sujunut tähän mennessä hyvin. Pohjatyötä ja selvitystä on tehty hyvässä hengessä. Nyt neuvotteluissa edetään konkretiaan.
Soteuudistuksessa kaikki kuntien sotekiinteistöt siirtyvät maakunnalle vuokralle vähintään kolmeksi vuodeksi. Huittisissa kiinteistöjä on useampia, sillä mukaan luetaan terveyskeskuksen lisäksi vanhusten palvelukeskukset ja Vampulan terveysasema.
–Terveyskeskuksen tilat on remontoitu hammashoitolaa ja neuvolaa lukuun ottamatta. Hammashoitolan saneerauksen suunnittelu on sijoitettu vuoteen 2019, jolloin tiedetään, mitä ajatuksia maakunnalla sen suhteen on, sanoo Peltomaa.
Satakunnassa soteuudistusta on viety nopeasti eteenpäin ja siitä on saatu jo valtioltakin kiitosta.
–Valistunut arvaukseni on, että uudistus astuu voimaan suunnitellusti 1. 1. 2019, mutta valinnanvapaus ja palvelujen yhtiöittämisvelvoite vasta vuonna 2021, sanoo Peltomaa.

Vasta karttahahmotelma
Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman toppuuttelee eteläisen Satakunnan alueen kuntia karttahahmotelmasta.
–Euran, Huittisten, Kokemäen ja Säkylän kuntien edustajat ovat ehtineet jo toivoa yhden palvelukeskuksen mallista luopumisesta vetoamalla sen mahdottomuuteen. Kyseessä on työkalu, ei valmis malli. Sillä on lähdetty liikkeelle. Tiedon syventämistä ja vaihtoehtojen punnitsemista jatketaan edelleen, sanoo Nordman.
Hän toteaa, että raja-aitoja ei haluta rakentaa.
–Kevään aikana jalkaudumme jokaiselle neljälle alueelle tiedon syventämiseksi. Yhteiskeskusteluissa selvitetään muun muassa palveluja tarvitsevien määrää, alueen mahdollisuuksia ja tulevaisuuden lukuja, sanoo Terttu Nordman.

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.