Edunvalvontaa ja verkostoitumista

28.12.2017 - 05:15 Marja-Liisa Hakanen
–Seutukaupunkiverkoston kautta syntyy hyviä kontakteja ja sieltä saa myös hyviä vinkkejä, joista on hyötyä oman kaupungin kehittämisessä, Jyrki Peltomaa toteaa.

Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa valittiin marraskuussa seutukaupunkiverkosto T50:n puheenjohtajaksi. Verkosto toimii organisoidusti ja siihen kuuluu 50 kaupunkia, jotka ovat oman seutualueensa keskuksia, mutta eivät maakuntakeskuksia.
–Verkoston tärkeimpänä tehtävänä on edunvalvonta, jota tehdään muun muassa vaikuttamalla seutukaupunkeja koskeviin ja moniin muihinkin asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa, Peltomaa kertoo.

Huittisten lisäksi seutukaupunkiverkostoon kuuluvat Satakunnasta Rauma ja Kokemäki. Naapureista myös Sastamala ja Loimaa ovat mukana. Verkoston varapuheenjohtaja on Kokemäen kaupunginjohtaja Reijo Siltala.

 Seutukaupunkiverkoston edustajat tapaavat kerran kuussa Helsingissä. Sen lisäksi heillä on säännöllisesti tapaamisia valtakunnan päättäjien ja valtion virkamiesten kanssa. Syksyn mittaan verkosto on tehnyt myös ministerikierroksen. Noin kolme kertaa vuodessa on tapaaminen kansanedustajien kanssa.
–Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää. Valtion valmistelevat virkamiehet selvittävät meille, missä milloinkin mennään. Näin saamme varhaisessa vaiheessa tietoa vaikkapa siitä, miten maakuntauudistuksen valmistelu etenee ja voimme esittää omia näkemyksiämme.

Seutukaupungit yhdistävät voimavaransa esimerkiksi erilaisissa lausunnoissa. Kun ollaan yhdessä liikkeellä, lausunnoilla on enemmän painoarvoa kuin yhden kaupungin mielipiteellä.

Kaupunkien näkemyksiä kuunnellaan aidosti."

–Yhteisillä kannanotoilla olemme saaneet muutoksia jopa kuntalakiin. Jyrki Peltomaa kuuluu myös kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen johtamaan tulevaisuuden kunta -työryhmään sekä työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilän johtamaan kaupunkipolitiikan yhteistyötyöryhmään.

–Tulevaisuuden kunta -työryhmässä käydään parhaillaan keskustelua tulevaisuuden kunnan roolista itsehallinnollisten maakuntien Suomessa. Ajankohtaisena pöydällä on myös seutukaupunkiohjelma, josta ministeri Vehviläinen on hyvin innostunut. Sitä aletaan työstään tammikuussa. Ohjelmassa pyritään löytämään
kehittämisteemoja ja -hankkeita juuri Huittisten kaltaisten, elinkeinoelämältään virkeiden kaupunkien elinvoiman kehittämiseksi.
Peltomaa toteaa, että kaupunkien näkemyksiä kuunnellaan aidosti työryhmissä.

Mitä Huittinen sitten saa seutukaupunkiverkostosta?
–Olemalla mukana saamme syvällistä, monipuolista tietoa meneillään olevista muutoksista ja uudistuksista. Siitä on ilman muuta paljon hyötyä kaupungin omien asioiden valmistelussa sekä silloin, kun meidän pitää ottaa kantaa johonkin.

Yhteisillä kannanotoilla muutoksia jopa kuntalakiin."

Tärkeänä Peltomaa pitää myös yhteistyön kautta syntyviä verkostoja; on hyvä tuntea esimerkiksi ministeriöiden väkeä.
–Kun tunnetaan, on helpompi ottaa tarvittaessa yhteyttä. Suorista suhteista on aina hyötyä Huittisten edunvalvontatyössä.

Myös seutukaupunkien viranhaltijat tekevät yhteistyötä. Esimerkiksi verkostoon kuuluvien kaupunkien yritysneuvojat kokoontuivat syksyllä Huittisissa ja jakoivat toisilleen kokemuksiaan ja osaamistaan.
–Kaupunkien tiedottajat ovat koolla tammikuussa, jolloin he tekevät pohjatyötä ja ehdotuksia seutukaupunkiverkoston tiedottamisen kehittämiseksi nykypäivän metodeilla ja välineillä.

 

Monta menestystekijää

Seutukaupunkeja luonnehditaan muun muassa sote-palvelujen selkärangaksi maakuntakeskusten ulkopuolella. Menestystekijöitä ovat myös toimiva infra, vahva elinkeinoelämän kasvualusta sekä ammatillinen toisen asteen koulutus ja ammattikorkeakouluyhteistyö,
jota monessa seutukaupungissa on.
Koulutus onkin yksi seutukaupunkialueiden elinvoimaisuuden säilymisen edellytys.
–Tavoitteena on saada koulutus ja yrityselämän tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Tarvitsemme jatkuvasti monenlaisia ammattilaisia. Seutukaupunkeja sanotaan positiivisessa mielessä ”duunari-Suomeksi”, koska meillä tehdään paljon töitä metalliteollisuudessa, elintarvikealalla ja metsäteollisuudessa,
Jyrki Peltomaa sanoo.

 

 

 

Lue 28.12.-Lauttakylä-lehti verkossa.

Lauttakylä-lehden voi tilata täältä.
Oletko jo ladannut Raitin?

 

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.