Huittisissa biokaasupotentiaalia

23.03.2018 - 05:06 Satu Ojala
Tuija Peltomäen autossa kaasusäiliö on tavaratilan alla, vararenkaan paikalla.

–Teillä on Huittisissa paljon elintarviketeollisuutta ja alkutuotantoa, joista syntyy raaka-ainetta biokaasulle. Meillä on siellä jo biokaasulaitos, mutta jotta teemme Huittisiin myös tankkauspisteen, se edellyttää, että biokaasulle on myös käyttäjiä, sanoo Gasumin kehityspäällikkö Markus Kaarlela.
Hän oli Huittisissa puhumassa biokaasusta kaupungin järjestämässä tilaisuudessa, mutta yleisöä oli paikalla sangen vähän.
–Olimme vähän yllättyneitä paikallisten yrittäjien vähäisestä kiinnostuksesta. Huittinen on erittäin potentiaalinen paikka rakentaa tankkauspiste, mutta se edellyttäisi, että siellä olisi yrittäjiä, jotka käyttäisivät biokaasua autojensa polttoaineena. Esimerkiksi kuljetusyrittäjiä, joiden autot ovat paljon liikkeellä.

Kaarlelan mukaan Gasum rakentaa noin 30 uutta biokaasun tankkauspistettä eri puolille Suomea seuraavan kolmen vuoden aikana. Kesällä uusi tankkauspiste otetaan käyttöön muun muassa Salossa. Gasum rakentaa tankkauspisteet jokaisen Ikean pihapiiriin Suomessa.

Kysyntää pitää myös olla. -Markus Kaarlela-

Tankkauspisteen rakentaminen Gasumin biokaasulaitokselle on teknisesti mahdollista, mutta:
–Se on liian syrjässä. Rakennamme tankkauspisteitä keskeisille paikoille ja jo olemassa olevan huoltoasemaverkoston yhteyteen tankkauspisteen rakentaminen on hyvä ratkaisu.
–Mikäli Huittisiin halutaan tankkauspiste nopealla aikataululla, kysyntää pitää myös olla, jotta liiketoiminta on kannattavaa.

Suomessa on tällä hetkellä 38 tankkauspistettä, joista 26 on Gasumin omistuksessa. Satakuntaan on rakenteilla asema muun muassa Säkylään. Punkalaidun saa omansa kevään aikana, mutta ne ovat Gasumin kilpailijoiden rakentamia.
–Suomen hallituksen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että Suomessa olisi 50 000 kaasuautoa, mikä tarkoittaisi noin 170 asemaa. Näistä Ruotsissa jo toteutuneista luvuista olemme vielä kaukana. Kaasuautojakin on käytössä vasta 3 500, sanoo Markus Kaarlela.
–Kaasu on kasvihuonepäästöissä verrattuna 90 prosenttia puhtaampaa kuin fossiiliset polttoaineet.

 

 

Opiskelusta kipinä autonvaihtoon

Opiskelusta ammennettu oppi voi toimia monella tavalla. Tuija Peltomäellä se vaikutti autonvaihtoon ja hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Huittislainen Tuija Peltomäki opiskeli biotekniikkaa ja biokaasuntuottoa ammattikorkeakoulussa.
–Olimme miettineet kaasuauton hankintaa jo aiemmin, mutta opiskelu antoi sen lopullisen kipinän dieselauton vaihtoon, kertoo Peltomäki.

Ekologisen ajatuksen toteuttamisessa oli kuitenkin muutamia esteitä.
–Kaasuautoja ei Suomessa ollut aiemmin tarjolla ja siksi monet hakivat menopelinsä Ruotsista. Me vaihdoimme automme kaksi vuotta sitten biokaasuautoon. Toinen ongelma on vielä toistaiseksi heikko tankkausverkosto.

–Suomessa puhutaan enemmän sähköautoista kuin kaasuautoista. Sähköautojen latauspisteitä on huomattavasti enemmän eri puolella Suomea kuin kaasuautojen. Suomeen on rakennettu jo monia biokaasulaitoksia, joiden tuottamaa kaasua voitaisiin hyödyntää enemmän. Aiemmin soihtupoltettiin syntynyt biokaasu, mutta onneksi sen hyötykäyttö on lisääntynyt.

Suomessa puhutaan enemmän sähköautoista kuin kaasuautoista. -Tuija Peltomäki-

Peltomäen Volkkarissa on kaksi polttoainetankkia, toinen biokaasulle ja toinen bensalle. Kaasusäiliöön mahtuu polttoaineitta 15–20 kiloa riippuen tankkausaseman paineesta, bensaa mahtuu noin 30 litraa.
–Täysi säiliöllinen kaasua riittää noin 400–450 kilometrin ajeluun, tosin talvella polttoainetta kuluu vähän enemmän. Yleensä kun lähden liikkeelle, käytän polttoaineena bensaa kolmen, neljän kilometrin ajan, sen jälkeen vaihdan kaasulle.

Peltomäki tankkaa autoonsa mieluiten biokaasua.
–Sen hiilidioksidipäästöt ovat 85 prosenttia pienemmät kuin esimerkiksi dieselautossa, maakaasussa hieman isompi kuin biokaasussa.

Biokaasun verollinen hinta on noin 1,40 euroa kilolta. Peltomäki tankkaa autonsa Forssassa Envorilla, joka laskuttaa tankkaukset kerran kuukaudessa.
–Olen töissä Luonnonvarakeskuksessa Jokioisilla, joten ajokilometrejä kertyy vuosittain melkoinen määrä. Viime vuonna mittariin kertyi noin 29 000 kilometriä. Bensatankin täytin vuoden aikana kahdeksan kertaa, joten pääsääntöinen polttoaine oli biokaasu.

Tuija Peltomäki laskee, että hänen autonsa polttoainekulut olivat viime vuonna 1 650 euroa. Jos hän olisi ajellut saman verran dieselautolla, kulut olisivat olleet noin 600 euroa korkeammat.

Kaasuauton hankintahinnassa ei Peltomäen mukaan ole suuriakaan eroja verrattaessa diesel- tai bensa-autoon.
–Käyttövoimavero on hieman pienempi kuin dieselautoilla, hän sanoo.

Kaasuauton etuna on myös hiljainen käyntiääni.
–Tankkaus on helppoa, alle viidessä minuutissa auto on tankattu. Kun liittää hanan tankkiin, hanasta ei tarvitse pitää tankkauksen aikana kiinni ja tankkauksen voi myös tarvittaessa keskeyttää.

Pakoputkesta tulee pääsääntöisesti vesihöyryä ulos. -Tuija Peltomäki-

Suurta vaaraa ei aiheudu, vaikka kaasua pääsisi tupsahtamaan taivaan tuuliin.
–Se on luonnonkaasua, joten siitä ei ole haittaa. Metaani eli biokaasu ei ole räjähdysaltista.

No, jos polttoaineen raaka-aineena ovat esimerkiksi lanta ja eloperäiset jätteet, miltä biokaasu tuoksuu, kun sitä on käytetty autossa?
–Pakoputkesta tulee pääsääntöisesti vesihöyryä ulos. En ole ainakaan kauheasti haistellut auton hajuja ja tässä autossa pakoputki on auton alla, Tuija Peltomäki kertoo.

 

Tankkauspisteitä toivelistalla

Huittislainen Tuija Peltomäki joutuu tekemään työmatkoillaan ylimääräisen muutaman kilometrin lenkin, jotta pystyy tankkaamaan biokaasua autoonsa. Lähimmät tankkauspisteet ovat Forssassa, Porissa ja Tampereella. Peltomäki käy töissä Jokioisilla ja käy pari, kolme kertaa viikossa tankilla Forssasssa,
–Nyt onneksi kevään aikana valmistuu Punkalaitumelle tankkausasema kakkostien ja Punkalaitumentien risteykseen, kertoo Tuija Peltomäki.
–Aina kun ajan tankkausaseman ohi, käyn tankkaamassa biokaasua. Tankkausasemien vuoksi olemme joutuneet tekemään matkoillamme reittivalintoja.

Peltomäen mukaan vuonna 2016 Satakunnassa myytiin yksi kaasuauto.
–Se on edelleen meillä.
–Kaasuautoilu ei ole herättänyt ystäväpiirissäni suuria tunteita. Ehkä suurin este ekologisempaan menopeliin vaihtamiseen on vielä turhan harva tankkausverkosto.

 

 

 

 

Lue 21.3.-Lauttakylä-lehti verkossa.
Lauttakylä-lehden voi tilata täältä.
Oletko jo ladannut Lauttakylä-lehden Raitti-mobiilisovelluksen?

 

KOMMENTIT
26. maaliskuu 2018 - 9:55Nimimerkki: Jyrki Mäkelä
Honkajoella on myös Gasum Oy:n biokaasulaitos mutta biokaasun tankkauspistettä ei Honkajoelta löydy. Honkajokea lähimmät kaasun tankkauspisteet ovat Kauhajoella jonne on noin 50 kilometria ja Porissa jonne on noin 80 kilometria. Honkajoella olisi todella potentiaaliset mahdollisuudet kaasuasemalla koska Honkajoki on tunnetusti raskaskonekaupan ja liikenteen keskus Suomessa. Honkajoelta Honka-Centterin pihasta löytyy ST1:en ja Teboilin polttoaineasemat sekä Vatajankosken Sähkön latausasema sähköautoilijoille. Kaasun tankkausasemaa on toivottu Honkajoelle jo pitkään, ainakin siitä lähtien kun Biokaasulaitos aloitti toimintansa Honkajoella vuonna 2014.

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.