Paras mahdollinen lahja tuntemattomalle

22.03.2018 - 05:48 Marja-Liisa Hakanen
-Upea kokemus, tuntuu hyvältä, että olen voinut auttaa. Kantasolusiirtohan on usein jollekin sairaalle viimeinen mahdollisuus parantua, Nelli Savolainen sanoo.

Juuri ennen viime joulua huittislaisen Nelli Savolaisen puhelin soi. Soittaja oli lääkäri Meilahden sairaalasta Helsingistä.
–Nyt saat antaa parhaan mahdollisen joululahjan tuntemattomalle, hän sanoi minulle, Savolainen muistelee.

Lääkärin soitto merkitsi sitä, että hänen kantasolujaan tarvitsi joku vakavasti sairas. Nelli oli liittynyt 3,5 vuotta sitten Kantasolurekisteriin, jota ylläpitää SPR:n Veripalvelu. Veren kantasoluja käytetään esimerkiksi leukemian hoidossa.
Nelli Savolainen liittyi Kantasolurekisteriin miehensä Nikon innostamana. Tämä osallistui maailmanlaajuiseen Gishwesh-kilpailuun, johon liittyy myös hyväntekeväisyystehtäviä. Pisteitä sai muun muassa Kantasolurekisteriin liittymisestä.
–Niko sanoi, että liity sinäkin ja ajattelin, että miksei, sehän on hyvä asia. Se oli helppoa. Netissä vain vastattiin omaa terveydentilaa koskevaan kyselyyn.

Jonkin ajan päästä posti toi kotiin näytepaketin, jossa oli pumpulitikku ja putkilo.
–Tikulla otettiin sylkinäyte, joka laitettiin putkiloon ja lähetettiin Veripalveluun. Näytteen avulla selvitettiin kudostyyppini rekisteriä varten. Kudostyypin pitää olla saajalle täsmälleen sopiva.

Marraskuussa 2016 Nelli Savolainen sai Meilahdesta tekstiviestin, jossa kerrottiin, että on löytynyt joku, joka tarvitsee kantasolusiirtoa ja että hänen kantasolunsa sopivat tarvitsijalle. Viestiä seurasi pian puhelinhaastattelu, jossa kysyttiin hyvin tarkkaan Savolaisen terveystietoja ja sitä, oliko hän edelleen halukas luovuttajaksi.
–Vastasin, että ilman muuta olen. Sen jälkeen kävin verikokeissa, jotka otettiin Huittisten terveyskeskuksessa. Taksi kuljetti ne Matkahuoltoon, joka kuljetti ne lähtivät Helsinkiin. Näytteet piti saada mahdollisimman nopeasti Meilahteen tutkittavaksi.

Ensin tuli tieto, että joku toinen oli vielä sopivampi. - Nelli Savolainen -

Jonkin ajan kuluttua Meilahdesta tuli tieto, että Nelli on varaluovuttaja. Joku toinen oli vielä sopivampi.
–Olen aina ollut aktiivinen verenluovuttaja ja joka kerta kun tuli luovutustilaisuus, soitin Veripalveluun ja kysyin, voinko luovuttaa. Joka kerta se kiellettiin, koska ei voitu tietää, milloin minua tarvittaisiin luovuttamaan kantasoluja.

Kului vuosi ja marraskuussa 2017 Nelli sai tietää, ettei ole enää varaluovuttaja, vaan hänen kantasolujaan nyt todella tarvittaisiin. Ennen kantasolujen keräämistä hänelle tehtiin Meilahdessa perusteellinen lääkärintarkastus.
–Siellä otettiin 21 putkea verta, EKG ja keuhkoröntgen. Päivää ennen joulua lääkäri sitten soitti ja kertoi, että sovin luovuttajaksi.

Kantasoluja voidaan kerätä joko verenkierron kautta tai luuytimestä. Nelli Savolaisen kantasoluja otettiin verenkierrosta. Sitä varten hän meni tammikuun alussa Helsinkiin valmistautumaan luovutukseen. Hän asui hotellissa ja Kantasolurekisteri maksoi kaikki kulut; majoitus- ja matkakustannukset ja ruokailun. Myös suorat ansionmenestyksestä aiheutuneet kulut korvattiin.

Joka päivä laitettiin kaksi piikkiä vatsaan. - Nelli Savolainen -

–Sain ensin neljänä päivänä kasvutekijäpistoksia, joiden avulla veren kantasolut saadaan siirtymään luuytimestä verenkiertoon. Joka päivä laitettiin kaksi piikkiä vatsaan ja välillä otettiin verikokeita.
–Tiesin, että kasvutekijä voi aiheuttaa kipuja, kun luuytimen solumäärä lisääntyy. Kolmantena pistospäivänä koko kroppaa särki, mutta kipulääkkeillä se meni ohi.

Viidentenä päivänä alkoi kantasolujen luovutus Meilahden sairaalassa. Nellin piti maata paikoillaan koko luovutuksen ajan. Veri meni letkua pitkin toisesta kädestä laitteeseen, joka erotteli verestä kantasoluja ja palautti muun veren toiseen käsivarteen. Luovutus kesti 6,5 tuntia, joiden aikana koko veri kiersi laitteen läpi noin kahdesta kolmeen kertaa.
–Siitä ei voinut lähteä mihinkään. Hoitajat syöttivät ja juottivat ja minusta pidettiin muutenkin tosi hyvää huolta. Olihan se pitkä aika. Hiukan kädet puutuivat, mutta kyllä sen kesti kun tiesin, miksi siinä olen.

En tiedä, minne päin maailmaa minun kantasoluni menivät. - Nelli Savolainen -

Kaikki Kantasolurekisterissä olevat eivät päädy luovuttajiksi. Se on itse asiassa aika harvinaista. Rekisteri on kansainvälinen ja siihen kuuluu 40 000 suomalaista. Heistä vain 30 vuodessa luovuttaa kantasolujaan.

–Minulle kerrottiin, että 75 prosenttia suomalaisten kantasolusiirteistä tulee ulkomailta. Minäkään en tiedä, minne päin maailmaa minun kantasoluni menivät.

Kantasolurekisterin toimintaperiaate on välittää lahja tuntemattomalta tuntemattomalle. Nellikään ei tiedä kantasolujensa saajasta muuta kuin sen, että hän on aikuinen nainen.
–Vuoden kuluttua voin kysellä, auttoiko kantasolusiirto häntä. Toivottavasti auttoi. Ajatus siitä, että olen voinut auttaa jotakuta parantumaan, tuntuu uskomattoman hienolta.

 

 

Viimeinen mahdollisuus parantua

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun ylläpitämään Kantasolurekisteriin voivat liittyä perusterveet 18–40-vuotiaat. Jäsenenä voi olla 55-vuotiaaksi saakka, koska ikääntyminen lisää erilaisten sairauksien todennäköisyyttä ja se on riski sekä luovuttajalle että potilaalle.
Kantasolusiirteitä annetaan sekä lapsille että aikuisille. Sairastuneille etsitään luovuttajia ensin lähisukulaisista, mutta vain 30 prosentille potilaista löytyy luovuttaja omasta suvusta. Muut tarvitsevat rekisterissä olevien vapaaehtoisten apua.
–Erityisesti nuorista miehistä on kuulemma pulaa, Nelli Savolainen sanoo.

Ei ole pakko luovuttaa kantasolujaan, jos tuleekin toisin ajatuksiin. - Nelli Savolainen -

Kantasolurekisteriin liittyminen on vapaaehtoistoimintaa ja vaikka valikoituisikin luovuttajaksi, ei ole pakko luovuttaa kantasolujaan, jos tuleekin toisin ajatuksiin.
–Minullekin sanottiin joka vaiheessa, että voin milloin tahansa keskeyttää prosessin, jos niin haluan. En kuitenkaan edes harkinnut sitä, koska tiesin, että luovutus on jollekin sairaalle se viimeinen mahdollisuus toipua.

Suuri osa Kantasolurekisterin jäsenistä ei saa koskaan kutsua luovutukseen, mutta potilailla on paremmat mahdollisuudet pelastua, kun rekisterillä on mahdollisimman paljon erilaisia luovuttajia eri kudostyypeistä. Rekisteristä voi myös erota milloin vain.
–Suosittelen liittymistä lämpimästi, jos vain on terve eikä ole piikkikammoa. Minulle ei ollut luovutuksesta mitään haittaa. Kävin helmikuussa vielä verikokeissa, joiden avulla tarkistettiin, että kaikki on kunnossa ja niinhän kaikki oli, Savolainen kertoo.

Testaa täällä sovitko luovuttajaksi.

 

 

 

Lue 21.3.-Lauttakylä-lehti verkossa.
Lauttakylä-lehden voi tilata täältä.
Oletko jo ladannut Lauttakylä-lehden Raitti-mobiilisovelluksen?

 

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.