"Suurimmasta himosta eroon"

22.02.2018 - 05:09 Mikko Perttunen
Kolmionmuotoinen aukko on paras ylösnousemisen kannalta. Sahattu pala nostetaan ylös, ettei se vahingossakaan pullahda tukkimaan aukkoa.

Sukeltamisesta puhuttaessa muodostuu nopeasti mielikuva turkoosista trooppisesta vedestä, jossa korallien seassa uiskentelee tuhansia toinen toistaan kirjavampia ja eksoottisisempia kaloja.

Tai sitten se voi olla veden peittämä avolouhos, jossa ainoan elämän muodostavat pohjassa ryömivät kotilot ja surviaisentoukat. Vampulassa. Keskitalvella.
–Olen minä iilimadonkin kerran täällä nähnyt, huittislainen Marko Kurru muistelee.

Rutavan kalkkikivilouhos ei sukelluskohteena ole ehkä kaikkein näyttävin, mutta Kokemäen Kova-Väen Urheilusukeltajien Kurrulle, Toni Salonojalle ja Simo Marjamäelle kaivos tarjoaa vähintäänkin hyvän harjoittelupaikan. Varsinais-Suomen sukelluspaikoille tulee kuitenkin pelkästään ajomatkaa pari tuntia.
Vesi oli Rutavalla aiemmin paljon korkeammalla, mutta louhos kuivattiin välillä. Nyt se on saanut jälleen tovin täyttyä. Tällä hetkellä syvimmillään sukeltamaan pääsee noin 25 metriin.

–Tällaiset louhokset ovat helppoja kohteita, ja vesi on usein kirkasta. Täällä on käyty niin monta kertaa, ettei oikein mitään yllättävää tule enää vastaan, Salonoja myöntää.
–Suurimmasta himosta pääsee eroon. Esimerkiksi merellä menee oma aikansa veneen kanssa, ja täytyy päästä aika ulos, ennen kuin vesi on kirkasta, Kurru lisää.

Kesällä louhoksella käy porukkaa enemmän, mutta talvella ei ruuhkaa ole. Viisitoistasenttisen jääkannen alla odottava hyinen vesi ei kieltämättä houkuttele sukeltamaan.
–Suomessa on tosi vaativaa sukeltaa verrattuna moniin ulkomaihin, Kurru sanoo samalla kun Salonoja ja Marjamäki painuvat jään alle.

Kurru on käynyt koko kolmikosta syvimmällä, mutta tänään hän jää jään yläpuolelle. Elähdyttävimpiä kokemuksia on ollut muun muassa pudonnut B22-pommikone, joka oli oikeastaan se syy, minkä vuoksi Kurru kurssitti itsensä sukeltamaan syvälle.

Vedenalaiseen painottomuuteen ja hengittämiseen voi totutella sukellusvarusteissa vaikka uima-altaassa.

–Suomessa hienoja kohteita ovat esimerkiksi Porin edustan hylyt ja Haverin kaivos. Itä-Suomessa on myös poikkeuksellisen kirkkaita järviä, Kurru paljastaa.
Ulkomaillakin parhaat kohteet ovat tyypillisesti sellaisia, joissa sukelletaan vähän jos ollenkaan. Pinnanalaisella ruuhkalla on vaikutuksensa ympäristöön.

Moni käy sukelluskurssin etelänlomallaan, mutta Kurru on sitä mieltä, että itse lomasta saa enemmän irti, kun on jo hetken harrastanut. Vedenalaiseen painottomuuteen ja hengittämiseen voi totutella sukellusvarusteissa vaikka uima-altaassa. KK-V Urheilusukeltajilla on oma uimahallivuoro, ja uuden sukelluskurssin pitäisi alkaa taas keväällä.

Sukeltaminen ei ole harrastus turvallisimmasta päästä. Viimeksi tammikuun alussa suomalaisnainen kuoli sukellusonnettomuudessa Ruotsissa. Viime vuonna suomalaisia sukeltajia kuoli kolme, joista kaksi kotimaassa. Lähihistorian surullisin vuosi oli 2014, jolloin harrastus vaati seitsemän suomalaista uhria.
Turvallisuus ja varautuminen on siis ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi laitteiden on oltava kunnossa. Marko Kurru painottaa, että yleensä kaikkea on veden alla kaksin kappalein siltä varalta, että tulee toimintahäiriöitä. Happipulloja on vielä useampia.

Lähelle äärirajoja sukellettaessa siis mennään. Mikä sitten saa ihmisen esimerkiksi keskellä talvea jään alle? Ainakin se antaa erilaisen perspektiivin.
–Vedenalainen maailma on sellainen, missä moni ei ole käynyt. Se kiehtoo, Salonoja pohtii.
–En ajattele oikeastaan kummemmin, kuin että tämä on liikunnallinen harrastus, jota on kiva tehdä. Omien rajojen koetteleminen ei ole se juttu, Marko Kurru puolestaan sanoo.

 

 

Lue 21.2.-Lauttakylä-lehti verkossa.
Lauttakylä-lehden voi tilata täältä.
Oletko jo ladannut Lauttakylä-lehden Raitti-mobiilisovelluksen?

 

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.