Palju on tullut jäädäkseen

21.06.2017 - 06:06 Minna Karru
Paljun hellivässä lämmössä lilluu mielellään viileämmässäkin säässä. Talvella paljuillessa tarvitsee muistaa pitää pää lämpimänä.

Aluksi epäillyllä tuotteella on jo pysyvä paikka suomalaisten sydämessä.

Kylpytynnyri eli palju ei ole suinkaan aivan tuore keksintö, mutta sen moderni suursuosio alkoi vasta tällä vuosituhannella. Palju on löytänyt paikkansa mökki-en ja omakotitalojen pihoilta, ja murtautunut osaksi pyhää suomalaista sauna-kulttuuria.
Nykyään lämpimästä vedestä ja ulkoilmasta saa nauttia myös kylmempinä vuo-denaikoina.
–Mökin vuosittainen käyttöaika pitenee. Keväällä mökille mennään aikaisemmin ja syksyllä viivytään pidempään, keikyäläisen Kirami Oy:n myyntipäällikkö Kalle Pakkala kertoo.
Huittisten K-raudan kauppias Keijo Tiukka lisää, että palju on usein keskus, jonka ympärille muodostuu sosiaalinen tapahtuma. Tärkeä osa paljuilua on siis yhdessäolo. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistettiin aluksi puupaljuja, joissa kamiina oli sisäpuolella, mutta vuosikymmenen vaihtuessa tynnyreistä tuli muovisisustaisia ja monella muullakin tavoin helppohoitoisempia ja kestävämpiä.

Tätä päivää ovat esimerkiksi komposiittiverhoilu ja veden puhdistus.
–Erityisesti omakotitaloihin halutaan helppohoitoisuutta suodatinjärjestelmällä ja kemikaaleilla, jolloin voidaan käyttää samaa vettä pitkään, Pakkala sanoo.
Lämmitin on nykyään paljun ulkopuolella, ja erilaisia tehovaihtoehtoja on pal-jon. Esimerkiksi Kiramin tehokkaimman pöntön luvataan lämmittävän peruspaljun vesijohtokylmä vesi 38-asteiseksi jopa puolessatoista tunnissa. Lämmitysolosuhteet toki vaikuttavat.
Pakkalan mukaan tulevaisuuden trendeihin kuuluvat kehittyvien ja yleistyvien suodatussysteemien lisäksi myös paljujen koon kasvaminen ja nousemista ja poistumista helpottavat portaat.

Huittisissa K-raudan pihalla Kiramin paljuja katsellut Viitasen pariskunta hankki hiljattain paljun oman mökkinsä pihaan. Hyviä kokemuksia paljuilusta löytyy jo ennestään, ja nyt olivat mielessä myös lastenlapset.
Itse paljun hankinta tapahtui kuitenkin lopulta hetken mielijohteesta:
–Silikonituubia tulin ostamaan, ja matkaan tarttui palju. Tuli siinä vähän silikonille hintaa, Teuvo Viitanen nauraa.

Yleisesti ottaen paljujen hinnat lähtevät halvimmillaan tuhannen euron hujakoilta. Niitä on kuitenkin tarjolla useassa koossa ja monin erilaisin lisävarusteluin.
–Talous on lähtenyt hiukan elpymään, ja ihmiset haluavat vähän sitä arjen luksusta, Tiukka sanoo.
Pakkala arvioi, että paljuja on Suomessa yhteensä ehkä noin 50 000. Kirami on myynyt vuosien varrella noin 25 000 kylpytynnyriä ja kilpailijat luultavasti toi-sen mokoman.
Vielä on siis markkinoita jäljellä: yli puoli miljoonaa kesämökkiä ja 1,1 miljoonaa omakotitaloa. Myynti on Pakkalan mukaan jakaantunut tasaisesti mökkien ja omakotitalojen kesken.
Huittisten K-raudassa paljut ovat nyt ensimmäistä kertaa myymälävalikoimassa, ja tynnyreitä on myyty tänä kesänä jo parikymmentä.
–Enää ei voida puhua mistään väliaikaisesta innostuksesta, hän myöntää.

 

 

 

Kovaa vauhtia Eurooppaan

Keikyässä majapaikkaa pitävä Kirami Oy on Suomen johtava paljuvalmistaja. Vuonna 2001 yritys toi aivan
ensimmäiset paljunsa Ruotsista, mutta pian aloitettiin myös oma tuotanto. Kuten silloiset paljut, suoma-laiset lämpenivät hitaasti tuotteelle.

–Muutaman vuoden ajan ihmiset nauroivat, ettei tämä tule koskaan lyömään läpi. Vuonna 2006 alkoi
vihdoin näyttää siltä, että tästä voisi tulla jotain, ja siitä eteenpäin on menty koko ajan ylöspäin, Kiramin
myyntipäällikkö Kalle Pakkala kertoo.

Tänä vuonna Kirami arvioi myyvänsä viitisentuhatta paljua. Puutarhatuotteiden myynti on tosin paljon
säästä kiinni – niin myös paljujen.
–Nyt kun oli kylmä kevät ja lunta satoi joka toinen päivä toukokuun puoleenväliin saakka, oli myynti taval-lista heikompaa. Yleisesti ottaen kotimaassa on edelleen lievää ja viennissä tuntuvaa kasvua, Pakkala
selittää.

Kiramin valmistamista kylpytynnyreistä noin neljännes menee vientiin, lähinnä Keski-Eurooppaan, kuten Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan, mutta myös Ranskaan, Iso-Britanniaan ja Venäjälle. Suurimpien
vientimaiden joukossa on erikoinenkin yllätys:
–Tällä hetkellä kaksi ylivoimaisesti suurinta vientimaata ovat Ruotsi ja Hollanti, jossa on ehkä jonkinlaista
buumia havaittavissa. Sinne menee rekkakuormallinen viikossa, mikä on jo merkittävä määrä, Pakkala paljastaa.

 

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.