”Pihalla kuin lumiukot”

20.07.2017 - 06:20 Minna Karru
Huittisten kotiseutuyhdistyksen ja kaupungin kulttuuripalveluiden järjestämässä meijerikahakasta 100 vuotta -tilaisuudessa pohdittiin myös osattomuutta ja köyhyyttä. –Köyhyys, tuo pirulainen, on suhteellista, sanoi historioitsija Teemu Keskisarja.

 

–Sisällissotaa edeltävänä vuonna asiat etenivät nopeasti. Vielä keväällä 1917 kukaan ei osannut ennustaa tulevaa, Mannerheimia myöden oltiin pihalla kuin lumiukot, historioitsija Teemu Keskisarja lateli Huittisten meijerikahakasta 100 vuotta -tilaisuudessa Huittisissa.
–Mutta itsenäisyyspäivän aikoihin ei enää ollut mitään tehtävissä. Oli tahoja, joille sodasta tuli itsetarkoitus.
–Olivat tsaarin upseerit, jotka halusivat jatkaa patsastelua ja ratsastelua. Olivat jääkärit, joita Saksasta paluun jälkeen ei innostanut paluu opiskelemaan tai tylsään toimistotyöhön. Olivat punakaartin kunnianhimoiset käskijät, joita eivät kiinnostaneet rauhankonferenssit.

Keskisarja kuulutti myös, että sodat eivät syty, eivätkä raivoa.
–Ihmiset sytyttävät, ihmiset raivoavat.

 

”Ei saa osaaottaneita soimata”

Lauttakylä-lehti ei sata vuotta sitten kirjoittanut meijerikahakasta mitään. 14.7. ilmestyneeseen lehteen edellispäivän asia ei ehtinyt ja kirjapainolakon takia seuraava lehti ilmestyi vasta elokuun 11. päivänä.
Elokuun lehdessä tyydyttiin toteamaan: ”Tällä kolmen wiikon ajalla on tapahtunut paljonkin asioita, mutta nyt owat jo wanhentuneita ja osa on sellaisia, että niistä mieluummin waikenee kuin kertoo.”

1.8. lehdessä kerrotaan kuitenkin lakkosowitteluista. Paikkakunnalle oli saapunut läänin w.t. maaherra Collan hallituksen edustajan kansanedustaja Leiwon kanssa. Eri tahojen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen ”pienillä muutoksilla hywäksyttiin molemmin puolin ja allekirjoitettiin kellon lähetessä 11:sta illalla”.
Jutun jatkoksi on liitetty 12-kohtainen työehtosopimus. Kohta 9 kuuluu: ”Työnantajat eiwät saa lakkoon osaaottaneita soimata, eikä päinwastoin.”

 

Heti symboliksi

”Heinäkuun 13. päivänä 1917, liki neljä kuukautta Venäjän keisarin Nikolai II:n kukistumisen jälkeen, puhkesi kahakka satakuntalaisen rintapitäjän Huittisten meijerillä.
Puoli seitsemän aikaan aamulla meijerille saapui laulaen muutaman sadan maatalouslakkolaisen kulkue. Ensimmäisenä marssi kaksi lakkokomitean jäsentä, toinen heistä sen puheenjohtaja. Marssija olivat päättäneet sulkea meijerin, jonne lakosta huolimatta tuotiin maitoa.
Meijerin ylikäytävän kohdalla kulkue pysähtyi. Vastassa seisoi nimismies, poliisi, muita paikallisia virkamiehiä sekä talollisia. Alkoi kahakka, jossa lyömäaseina käytettiin polkupyörän ketjuja. Yhdellä talollisella oli pamppu ja kunnan eläinlääkärin apuna poliisikoira. Kiviä lensi molempiin suuntiin. Meijerin sulkemista vastustavien joukosta kajahti laukauksia. Muutamia lakkolaisia lyyhistyi maantielle, toiset perääntyivät.
Viitisen minuuttia kestänyt kahakka oli ohi.”

Noin alkaa sosiologi Risto Alapuro kirja Suomen synty...

 

 

 

 

Lue jutut loppuun 19.7. Lauttakylä-lehdestä
tai digilehdestä.

Lauttakylä-lehden voi tilata täältä.

 

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.