Alastaron moottoriradan toimintaa pyörittävä Resykli Oy on aluehallintovirastolle antamassaan selvityksessä esittänyt, että kiihdytyskilpailutoiminta lopetetaan radalla vuoteen 2019 mennessä, mikäli lupaehdot vaativat suojaustoimenpiteitä.
Yritys sai jo aiemmin ympäristöluvan, mutta korkein hallinto-oikeus edellyttää, että yritys laatii aluehallintovirastolle selvityksen riskien vähentämisestä.
Ratayhtiön hallituksen puheenjohtaja Tero Tupala toteaa, että ympäristöluvan erittäin tiukat ehdot edellyttäisivät yli puolen miljoonan investointeja kiihdytysradalle.
Rata sai uuden ympäristöluvan kaksi vuotta sitten, mutta ehtona on, ratayhtiön on vähennettävä pohjavesille aiheutuvaa riskiä ja laadittava suunnitelma riskien vähentämisestä.
–Ehdot edellyttäisivät, että me muun muassa kaivottaisimme kaivoittaisimme koko kiihdytyssuoran ja rakentaisimme uusiksi kaiteet ja muut. Kustannuksia lisää se, että tekeminen on erittäin hankalaa ja vaativaa, jotta kaikki sujuisivat vaatimusten mukaisesti. Se tietäisi myös sitä, että pahimmassa tapauksessa töiden ajaksi kiihdytysrata olisi koko kesän pois käytöstä.
–Olemme tehneet useampia selvityksiä ja sijoittaneet 50 000–100 000 euroa pohjavesitutkimuksiin. Näytteitä on otettu koko ajan tihennetyllä tahdilla aina kisapäivien jälkeen ja yksi näytteenottokerta maksaa noin 5 000 euroa, kertoo Tupala.
Resyklin konsulttina Pöyry Oy on tehnyt arviointityön. Sen mukaan suurimmat riskit aiheutuvat kiihdytyskilpailuista, aikaisemmasta toiminnasta sekä hulevesien johtamisesta erotuskaivojen jälkeen maastoon.

Kiihdytyskisapäiviä kymmenen vuodessa

Ympäristöluvan mukaan Alastaron moottoriradalla voi olla vain kymmenen kiihdytyskisapäivää vuodessa. Kisaviikonlopun jälkeen rata-alue pitää rauhoittaa melulta kahdeksi päiväksi.
–Viime kesänä kisapäiviä oli kahdeksan. Muutoin rata on käytössä 200–240 päivää vuodessa, sanoo ratayhtiön hallituksen puheenjohtaja Tero Tupala.
–Kiihdytyskisat vastaavat noin kymmentä prosenttia radan toiminnasta. Ahkerimpia käyttäjiä ovat moottoripyöräilijät, jotka käyttävät rataa myös arkisin. Heidän osuutensa koko toiminnasta on noin 60–70 prosenttia. Näiden lisäksi rataa käyttävät eri kerhot, järjestöt, televisio ja muu media.
Investointi, joka olisi tarpeen tehdä vain kiihdytyskisojen vuoksi, tuntuu Tupalan mukaan kohtuuttomalta.
–Kuorma-autokisat jouduimme lopettamaan dieselpolttoaineen aiheuttamien riskien vuoksi. Autojen kehityksessä mennään koko ajan eteenpäin ja voi olla, että jo kymmenen vuoden kuluttua sähköautot yleistyvät. Polttoaineet kehittyvät koko ajan puhtaampaan suuntaan ja siinä valossa tämä investointi tuntuu turhalta.