Napostelusirkkoja ja jauhomatonugetteja

16.06.2017 - 06:15 Marja-Liisa Hakanen
Jaakko Korpelan kädessä Sirkkapussi sisältää espoolaisia kotisirkkoja, kauraleseitä, pähkinöitä ja siemeniä. Sitä markkinoidaan keittiösomisteena.

Kun ajattelee lautaselleen kotisirkkoja tai jauhomatoja, ensimmäinen reaktio on lievä puistatus. Toisaalta, miksi ei yhtä hyvin niitä kuin äyriäisiäkin? Samalla tavalla ajattelee entistä useampi suomalainen, sillä kuluttajien kiinnostus hyönteisruokaa kohtaan on kasvussa.
–Kun hyönteisannoksia on jossain tarjolla, moni tulee jopa perheen kanssa maistelemaan niitä. Meillä suhtaudutaan hyönteisravintoon paljon ennakkoluulottomammin kuin vaikkapa Saksassa, tietää Jaakko Korpela Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.

Korpela puhui hyönteisistä ravintona Satafoodin elintarvikeaamupäivässä Huittisissa. Hän oli toteuttamassa yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kaksivuotista Hyönteiset ruokaketjussa -hanketta, jonka rahoitti Tekes.
Korpela kertoo syöneensä kymmeniä erilaisia hyönteisiä Aasian matkoillaan.
–Meidän ruokakulttuuristamme hyönteiset ovat hävinneet, mutta esimerkiksi trooppisissa maissa ne ovat ihan tavallista ravintoa. Yksi parhaan makuisista hyönteisistä on kotisirkka. Oma suosikkini on kuitenkin mehiläiskuhnurin toukka, joka on todella hyvää, Korpela kertoo.

Suomessa hyönteisiä ei saa myydä ruoaksi, sillä EU:n säädökset estävät sen toistaiseksi. Monessa Euroopan maassa, esimerkiksi Belgiassa ja Hollanissa, hyönteisravintoa kuitenkin jo myydään. Kummassakin maassa tulkitaan lakia eri tavalla. Suomessa on oltu tiukempia.
–Lakia ollaan kuitenkin uudistamassa ja vuoden 2018 alusta lähtien hyönteistuotteita saa myydä kaikkialla Euroopassa tavallisissa kaupoissa.

Kiinnostus hyönteisiin ei ole Korpelan mukaan vain ”ituhippien juttu”, vaan kyse on isommasta asiasta. Jotta maailmassa riittäisi ruokaa, tarvitaan uusia ja kestäviä proteiinin lähteitä.
–Suomessa proteiiniomavaraisuus on 15 prosenttia. Esimerkiksi sikatilalliset ovat viime aikoina paljon kyselleet, voisiko hyönteisten kasvatuksesta saada sivuelinkeinon.

Korpela toteaa, että hyönteisiä voitaisiin kasvattaa myös eläinten ravinnoksi. Eläinrehuksi soveltuisi esimerkiksi mustasotilaskärpänen, sillä se kasvaa tehokkaasti.
–Ehkä siitä voisi aikanaan tulla kilpailija kalajauholle.

Ihmisten ruuaksi sopivat hyvin vaikkapa kotisirkka ja jauhopukki eli jauhomato.

 

 

Rapeita ja maukkaita

Olen ennakkoluuloton kokeilemaan uusia ruokia. Satafoodin tilaisuudesta tullessani sanoin työkavereille, että sirkkoja voisin hyvinkin syödä, mutta madoissa taitaa mennä raja.
Viikon kuluttua toimitusjohtaja Jari Lehmusvaara Satafoodista laittaa tekstiviestin: Satafoodin toimistolla pääsee maistamaan Tanskan hyönteisiä.

 

 

 

Lue jutut loppuun Lauttakylä-lehdestä
tai digilehdestä.
Lauttakylä-lehden voi tilata täältä.

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.