Murroskauden vahva johtaja – näin Mauno Koivistoa arvioitiin Huittisissa huhtikuussa

13.05.2017 - 13:20 Antti Salminen
Dosentti Mikko Majander esitelmöi Mauno Koivistosta Huittisissa 8.4.2017.

Perjantaina menehtynyt presidentti Mauno Koivisto (1923–2017) oli esillä huhtikuun alkupuolella Huittisissa järjestetyssä Suomi 100 -juhlavuoden Ryti-seminaarissa. Vuosina 1982–1994 Suomen tasavallan presidenttinä toimineen Mauno Koiviston roolia Suomen selviytymisessä Huittisissa arvioi esitelmässään Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, dosentti Mikko Majander.

Ohessa Lauttakylä-lehdessä (12.4.2017) julkaistu artikkeli seminaarista Mauno Koivistoa käsittelevin osin.

”Urho Kekkosen jälkeen presidentiksi tullut Mauno Koivisto korosti jatkuvuutta omassa ulkopolitiikassaan. Kauden alkupuolella kansainvälistä politiikkaa leimasi liennytysvaiheen jälkeinen jämähtänyt olotila.

- Koivistolla oli hyvä poliittinen vaisto ja hän oli hyvä haistamaan asetelmia, joita oli ehkä syntymässä. Koivisto halusi asemoida itsensä niin, että on mahdollisuuksia toimia, kun tulee tilanne päälle, Mikko Majander tiivistää.

Koiviston toisella presidenttikaudella ympärillä alkoi tapahtua, kun Saksat yhdistyivät, Neuvostoliitto hajosi ja Baltian maat itsenäistyivät.

- Koivistoa pidettiin jahkailijana, mutta hänen kykyjensä aliarvioijat saivat aina nenilleen. Koivisto harjoitti varovaista ulkopolitiikkaa. Hän ikään kuin ajatteli, ettei kannata aktiivisesti sorkkia, jos asiat ovat menossa muutenkin haluttuun suuntaan. Kun tuli hetki ottaa irtiotto ei-toivotuista kahleista, hän kykeni viemään tällaisiakin tilanteita eteenpäin, Majander miettii.

Majander nosti Suomen menestystekijöistä esiin myös säätykierron ja koulutuksen. Mökiltään Urjalasta Punkalaitumen kautta Huittisiin saapunut Majander kertoi yleisölle Taikayöntiellä esiin nousseita tuntojaan.

- Uskon koulutukseen ja koulutiehen menestymisen väylänä. Voi edetä rauhanomaisesti, jos lapset pääsevät hyvään kouluun. Muuan Tellervo Kankaanranta, nykyinen Koivisto, lähti koulutielle samoissa kauniissa maisemissa, joissa ajelin tänne Huittisiin.”

Mauno Koiviston puoliso Tellervo Koivisto (o.s. Kankaanranta) syntyi Punkalaitumella ja kävi kouluja Huittisissa. Tellervo Koivisto kirjoitti ylioppilaaksi Lauttakylän yhteiskoulusta vuonna 1949.