Liian kuorman purkamista

13.04.2017 - 07:57 Satu Ojala
Juha Marila on ollut Huittisissa työterveyspsykologina viime joulukuusta. Hänellä on vastaanottoja myös muissa työterveyshuollon toimipisteissä, joissa hän on tehnyt töitä viiden vuoden ajan.

–Vastaanotollani on pääpaino ennalta ehkäisevässä työssä, sanoo Attendon Huittisten työterveyden psykologi Juha Marila, joka ottaa asiakkaita vastaan kerran viikossa.
–Asiakkaat tulevat vastaanotolleni lääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä. Käyntimäärät on rajattu yhdestä viiteen eli siihen, mitä Kela korvaa työnantajille. Yksi käynti on noin tunnin mittainen.

Milloin sitten on tarpeen tavata työterveyspsykologi?
–Jos kuormitusta on työssä tai muuten liikaa. Taakkaa puretaan keskustelemalla. Kaikki asiat eivät ratkea puhumalla. Toisinaan on tarpeen neuvotella myös työnantajan kanssa siitä, miten kuormitusta voitaisiin vähentää.

Marila myöntää, että hän tapaa pääsääntöisesti sellaisia henkilöitä, joille taakkaa on kertynyt liikaa.
–Uskon kuitenkin, että enemmistöllä kuorma pysyy sellaisena, että se ei haittaa elämää eikä terveyttä.

Miksi tuloa nolostellaan?
–Vastaanotolle tuloa on turha nolostella, sillä tämä on terveille ihmisille tarjottavaa palvelua, jossa yritetään ehkäistä ennalta isompia ongelmia.

Työssä pitäisi kokea iloa ja mielekkyyttä.

Vaikka tuntuu siltä, että nykymaailmassa ainoa pysyvä asia on muutos, se on kuitenkin se, joka aiheuttaa ongelmia.
–Muutos ahdistaa, aiheuttaa unettomuutta ja lisää keskittymisvaikeuksia. Jos työntekijällä on paljon sairauslomia, olisi hyvä selvittää, mistä uupumus johtuu. Sairaus voi viedä energiaa liikaa.
–Työntekijän taakka kasvaa, kun töitä on enemmän kuin mitä hän kykenee työajalla tekemään, jos häntä kohdellaan epäasiallisesti, työpaikalla on kiusaamista, esimerkiksi muun ryhmän ulkopuolelle jättämistä.
–Vastaanotolla käyvistä asiakkaista joka kolmas mainitsee kiusaamisen yhdeksi liian suuren kuorman syyksi.

Marila sanoo, että hän ei voi vastata kysymykseen, millainen ilmapiiri työpaikoilla yleensä on.
–Tapaan vain niitä henkilöitä, joilla on liikaa kuormaa kannettavana. Useimmiten työpaikan ongelmiin löytyy ratkaisu työn järjestämisestä.

Marila pitää tärkeänä, että työn tekemisessä säilyy ilo.
–Iloa pitäisi työssä kokea. Ei ehkä ihan joka hetki eikä välttämättä viikoittainkaan. Lomalle jäädessä, kun miettii viimeisintä puolta vuotta, iloa ja mielekkyyttä pitäisi löytyä, jotta työ tuntuu järkevältä. Jos ne ovat kadonneet, kannattaa miettiä, vaadinko itseltäni liikaa. Vasta sitten, vaatiiko työ minulta liikaa. Ensin pitäisi vähentää omaa vaatimusta.

Toisille työajan orjallinen noudattaminen luo myös omat paineensa.
–Siinä on omat hyvät puolensa. Jos tekee työnsä tehokkaasti, ei ole tarvetta jäädä ylitöihin. Jos taas ei ehdi tekemään kaikkea työajan puitteissa, ei siihen olotilaan tarvitse tyytyä. Se on huomattava kuormitustekijä.
 

Työhyvinvointiin kuuluu muutakin kuin oma asenne. Ulkoisilla tekijöillä on oma roolinsa. Kellon kanssa kilpaa juokseminen vaikuttaa myös työhyvinvointiin, kuten työilmapiirikin.
–Lähes jokaisen pitäisi tuntea työstään ammattiylpeyttä. Alasta pitää olla kiinnostunut. Ammattiylpeys perustuu realistiseen käsitykseen siitä, mitä kukin kokee osaavansa, sanoo Juha Marila.

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.