Risto Ryti ja Mauno Koivisto olivat poliittisia johtajia oikeilla paikoilla oikeaan aikaan

12.04.2017 - 09:10 Antti Salminen
Kolme tutkijaa ja kolme sotaa; juhlaseminaarissa esitelmöivät Mikko Majander (vas.), Martti Häikiö ja Markku Jokisipilä.

Talvi- ja jatkosodassa Suomi joutui koville. Yhteen kovimmista paikoista, talvisodan ajan pääministeriksi ja myöhemmin elokuuhun 1944 asti presidentiksi, joutui huittislaissyntyinen Risto Ryti.
–Rytin tulo pääministeriksi oli monille yllätys, mutta valinta oli looginen. Ryti oli reservissä vaikeita aikoja odottamassa ollut kovan tason päätöksentekijä, pankkimaailman ohella myös yleispolitiikan kyky. Rytillä oli kyky hallita hermot ja hän oli kylmäpäisen rationaalinen, luonnehtii Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Presidenttinä Ryti ei halunnutkaan toteuttaa omia ideologioitaan, vaan ulkopolitiikan suunnanmuutos oli realistisen ja kylmän pohdinnan lopputulosta. Saksa-yhteistyö toisi Suomelle parhaat menestymismahdollisuudet.
–Kriittisiä ajatuksia Hitleriä ja kansallissosialismia kohtaan löytää paljon Rytiltä, hän piti myös talouden näkökulmasta kansallissosialismia tuhoon tuomittuna ideologiana, Jokisipilä näkee.

Jatkosodan suurhyökkäyksen käynnistyttyä kesällä 1944 Ryti joutui lupaamaan Hitlerille omissa nimissään, mutta hallituksen hyväksynnällä, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan suostumusta.
Ryti olisi halunnut hankkia eduskunnan suostumuksen. Pääministeri Edwin Linkomies laski, että esitys olisi kaatunut eduskunnassa ja uhkasi erota. Näin asia käsiteltiin vain hallituksessa.
–Voi kuvitella, millainen asema presidentillä on tilanteessa, jossa suurhyökkäys on päällä ja pääministeri uhkaa erolla ja myös puolustusvoimain ylipäällikkö on erokorttia väläytellyt, Jokisipilä havainnollistaa.

Elokuussa 1944 Mannerheim valittiin presidentiksi ja Suomi solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä juristitaustainen Ryti otti puolustuksen päävastuun hyvin suvereenisti itselleen, mutta juridiikan kanssa oikeudenkäynnissä oli hyvin vähän tekmistä.
–Jo Stalingradin taistelun jälkeen Ryti tiesi sen, että joutuisi tavalla tai toisella uhrautumaan. Henkilökohtainen kohtalo oli Rytille vain sivuseikka, Jokisipilä arvioi.

 

 

Rytiä teatterissa loppuvuodesta

Risto Ryti -seminaarissa ääneen pääsivät myös lokakuussa Rauman Kaupunginteatterissa ensi-iltansa saavan Rakastunut Ryti -musiikkinäytelmän käsikirjoittajat, vampulalaislähtöinen näyttelijä Tapio Liinoja ja kirjailija Reidar Palmgren.
–Rytistä aiomme tarkastella inhimillisempiä tarinoita ja vaiheita Satakunnassa, kuten Alfred Kordelinin kohtaamista, he paljastavat.
Markku Jokisipilän Ryti-esitelmä vahvisti Liinojan ja Palmgrenin käsityksiä huittislaisesta presidentistä. Näytelmä on silti taiteellista työtä ja täten fiktiivistä, vaikka tarkastelunäkökulma on historiallinen.
–Rytin hahmo on aina askarruttanut minua, kun Rytin kotitalon ohi tuli kuljettua kouluvuosina, Liinoja miettii.

Hän haluaisi, että näytelmä näkyisi muuallakin kuin Raumalla.
–Lähiviikkoina meillä saattaa olla tähän liittyen uutta kerrottavaa, Liinoja myhäilee toimittajalle.

 

 

Lue juttu kokonaisuudessaan 12.4. Lauttakylä-lehdestä tai digi-lehdestä.

Tilaa lehti täältä.

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.