Vesissä on eroja

08.09.2017 - 00:30 Mikko Perttunen
Laboratoriopäällikkö Pirjo Rintala neuvoo, että voi aina soittaa ja kysyä, jos ei tiedä, mitä vedestä kannattaa tutkituttaa.

Kaivon kunto kannattaa katsastaa säännöllisin väliajoin.

Juomaveden laatuun kiinnittää huomiota usein vasta siinä vaiheessa, kun siinä huomaa jotain ulkoisia muutoksia: väri, haju tai maku on aiemmasta poikkeava. Vesi olisikin hyvä testata aina, jos huomaa jotain merkittäviä muutoksia tai jos epäilee sen aiheuttavan jotain terveysoireita.
–Yleensä asiakas tuo näytteen testiin juuri silloin, kun huomaa siinä jotain outoa, mutta ainakin joskus kannattaa muutenkin tarkastaa, että mitä siellä kasvaa. Analyysin voi tehdä milloin tahansa. Keväällä runsaat sula- ja sadevedet saattavat tosin haitata ja vääristää testiä, laboratoriopäällikkö Pirjo Rintala huittislaisesta Lauttalabista kertoo.
Huittisissa iso osa kaivovesien testauksista tulee vapaa-ajanasukkailta, jotka haluavat varmistaa mökkikaivonsa vedenlaadun. Usein myös pitkään käyttämättä olleen kaivon vesi halutaan tarkistaa. Toisinaan myös talokaupoissa ostaja haluaa testauttaa vedenlaadun ehtona kaupan toteutumiselle.

Rutiinitutkimuksessa kannattaa Lauttalabin mukaan tutkia bakteerien määrä, pH, sähkönjohtavuus, sameus, permanganaattiluku, rauta ja väri. Toisinaan saattaa olla tarpeen testata myös typpiyhdisteet, alkaliteetti, veden kovuus, happi, mangaani, kloridi ja fluoridi. Kallioporakaivoista tutkitaan myös arseenin ja radonin määrä, mikäli on syytä epäillä, että niitä löytyy pohjavedestä. Analyysien hinta vaihtelee muutamasta kympistä muutamaan sataseen sen laajuudesta riippuen.
–Me teemme täällä ainoastaan mikrobiologisen analyysin, jolla selviää esimerkiksi usein se, aiheuttaako vesi akuuttia vaaraa, mutta näytteet kulkeutuvat tarvittaessa meiltä eteenpäin myös kemialliseen analyysiin, Rintala kertoo.
Mikrobiologiset löydöt ovat Rintalan mukaan yleensä ulosteperäisiä, ja bakteerit ovat saattaneet kulkeutua kaivoveteen esimerkiksi lähistöllä olevasta navetasta tai sikalasta, tai sitten sadevedet kuljettavat jostain syystä pintavettä kaivoon.
–Jos kolimuotoisia bakteereja löytyy, on kaivo saastunut, ja silloin pitää ryhtyä toimenpiteisiin, Rintala selittää.

Ensimmäiseksi on selvitettävä ja korjattava saastumisen syy, jotta ongelma ei heti uusiudu. Tämän jälkeen kaivo pitää pestä ja mahdollisesti desinfioida. Saastunut vesi pumpataan ensin pois kaivosta. Pesu tapahtuu ainoastaan vedellä ja painepesurilla tai juuriharjalla, pesuaineita kaivossa ei saa käyttää. Hyvä desinfiointiaine puolestaan on ympäristöystävällinen vetyperoksidi. Ennen kuin vettä käytetään juomavedeksi, pitää se kuitenkin analysoida uudelleen.
Monet kaivoveden laatuongelmat ovat ehkäistävissä säännöllisellä huollolla. Kai-vot suositellaan huollettavan tyypistä riippuen 5–15 vuoden välein, ja tietysti aina silloin, jos erityistarvetta ilmenee. Syitä esimerkiksi bakteerien kaivoon pääsyyn ovat huono tiivistäminen tai heikko routaeristys, jotka mahdollistavat pintavesien tai jopa pieneläinten kulkeutumisen kaivoon.

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.