#twitterlukio

07.09.2016 - 11:12 @HeikkiIsotalo
Lauttakylän lukiolaiset Aina Kiiala (vas.), Katariina Tuomisto, Anniina Pajunen, Tobias Savijoki, Tuomas Tenkanen, Oona Koivula ja Jenna Rauvala kannattelevat lukion twittertilin kantavaa voimaa, äidinkielen lehtoria Jari Ekbergiä.

Lauttakylän lukion kanava mikroblogipalvelu Twitterissä on saanut suuren suosion. Sosiaalinen media on osa nuorten arkea ja puolustaa paikkaansa myös koulumaailmassa.

Lauttakylän lukion Twitter-kanavalla on yli neljäsataa seuraajaa. Se on epävirallinen ennätys suomalaisten lukioiden keskuudessa.
Tilin kantavana ajatuksena on Lauttakylän lukion yhteishengen kasvattaminen. Suuri osa twiiteistä ovat luonteeltaan kepeitä ja osa sisäpiirinhuumoria, joka aukeaa lähinnä lukiolaisille itselleen. Kysymys ei ole siis kuivakasta organisaatioviestinnästä.
–Tili oli alun perin ajateltu enemmän koulun sisäiseen tiedottamiseen käytettäväksi, mutta totuus olikin sitten toinen, Lauttakylän lukion äidinkielen lehtori Jari Ekberg kertoo.
Tili on saanut myös ulkopuolisia seuraajia ympäri Suomea, kuten esimerkiksi liiketaloustieteen professori Alf Rehnin ja lukion alumnin, kansanedustaja Annika Saarikon.
Suurin osa twiiteistä on Ekbergin itsensä kirjoittamia, mutta tiliä käyttävät myös muut opettajat ja oppilaskunnan hallituksen jäsenet.

Kun Lauttakylän lukion Twitter-tili avattiin vuonna 2012, palvelua käytti vain yksittäiset oppilaat. Nyt käyttäjiä on arviolta puolet Lauttakylän lukion opiskelijoista. Se on tuntuvasti enemmän kuin suomalaisnuorten parissa keskimäärin.

–Kun tulin lukioon minulle kerrottiin, että täällä on hauska Twitter-tili, kertoo kolmatta vuosikurssia käyvä Topias Savijoki.
Nuoret seuraavat Twitterissä lukion lisäksi kavereitaan, uutispalveluita ja julkisuuden henkilöitä. Omaa materiaalia nuoret tuottavat palveluun vain harvoin.
Sosiaalisen median käyttö ei ole tuottanut lukiossa juuri ongelmia.
–Periaatteessahan kännyköiden käyttö tunneilla ei ole suotavaa, mutta ei sitä kielletäkään. Eikä voikaan kieltää. Tämä on vähän tasapainoilua sen suhteen, mikä on sopivaa käyttöä ja mikä vie opetuksesta huomiota, Ekberg toteaa.
Ekbergin mukaan keskeinen kysymys on se, miten sosiaalisen median käyttö saadaan integroitua mukaan itse opetukseen. Esimerkiksi äidinkielen tunnilla on kokeiltu Twitter-novellin kirjoittamista.

Sosiaalisen median käyttö on viime vuosina muuttunut. Esimerkiksi valtavirtaiseksi mediaksi nousseeseen Facebookiin nuoret ovat kirjautuneet, mutta eivät enää aktiivisesti tuota sisältöä.

–Se meni pilalle siinä vaiheessa, kun kaikkien vanhemmat menivät sinne, Anniina Pajunen toteaa.
Nykyään nuoret suosivat tekstiviestien lähettämistä muistuttavaa WhatsAppia tai Snapchatiä, jossa viestit ja kuvat katoavat vuorokausi lähettämisen jälkeen.
–Sosiaalisen median palveluiden elinkaari on yllättävän lyhyt, koska aina tulee joku uusi. Esimerkiksi Twitteristä huomaa sen, miten se firma vaikuttaa välillä jopa vähän epätoivoiselta sen suhteen, miten se saa kasvatettua käyttäjämääräänsä, Ekberg toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ajaa kovalla vauhdilla koulumaailman digitalisaatiota. Hieman yllättäen diginatiivit lukiolaiset eivät itse ole järin innostuneita.
–Kun on muutenkin koko ajan kännykän äärellä, ei halua käyttää koulussakin laitteita. Tekstiä on niin paljon helpompi lukea kirjoista kuin ruudulta, toteaa Jenna Rauvala.

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.