Satakunnassa osataan ja tehdään, mutta siitä pitää myös kertoa

07.04.2017 - 13:01 Marja-Liisa Hakanen
Vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä vieraili Huittisissa yrittäjien aamukahvitilaisuudessa ja ehti itsekin nauttia kupillisen puheenvuoronsa jälkeen.

Satakuntalaisilla on tapana vähätellä omia tekemisiään: herkästi sanotaan, ja myös ajatellaan, että ”mitäs me nyt mittään…”. Vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä Satakuntaliitosta haluaisi muuttaa tämän asenteen. Hän on sitä mieltä, että Suomi tarvitsee Satakuntaa.
Aro-Heinilän ja Satakuntaliiton näkemys ei kuitenkaan ole pelkkä mielipide, vaan perustuu silkkaan faktatietoon, jota maakuntajohtaja esitteli äskettäin Huittisten kaupungin järjestämässä yrittäjien aamukahvitilaisuudessa.
–Satakunnan yritystoiminnalla on iso merkitys koko Suomen hyvinvoinnille ja sitä tietoisuutta haluamme nostaa esiin, vain sillä tavalla tieto leviää. Pitää uskaltaa kertoa, millainen maakunta tämä on, Aro-Heinilä totesi.
Hän muistutti, että Satakunta on muun muassa Suomen viennin vahva osa, sillä 6,9 prosenttia viennistä lähtee täältä. Määrä on 1,5-kertainen asukaslukuun suhteutettuna.

Satakunta on Aro-Heinilän mukaan myös tuottava ja kansainvälinen. Myös muu Suomi hyötyy siitä, mitä täällä tehdään.
–Meillä on monipuolinen teollinen rakenne. Täällä ei olla vain yhden teollisen tukipilarin varassa, tukipilareita on monta. Teollisuus ei ole vanhaa, vaan koko ajan uudistuvaa teollisuutta, joka tuottaa huipputuotteita.
Esimerkkinä Aro-Heinilä mainitsi muun muassa Huittisten elintarviketeollisuu-den ja bio-osaamisen, jota täältä löytyy.
Teollisuuden tuottavuus on Satakunnassa huomattavasti korkeampi kuin palvelualoilla.
–Kun teollisuus on vahva, sen päälle voidaan rakentaa hyviä palveluja. Ja teollisen pohjan vahvuus mahdollistaa sen, että maakunta pystyy tuottamaan myös henkistä hyvinvointia.

Yritykset uskovat Satakuntaan, sillä Aro-Heinilän mukaan niiden tulevat investoinnit ovat miljardiluokkaa, vaikka mukaan ei ole laskettu Olkiluoto kolmosta.
–Trendi on nouseva, toisin kuin koko valtakunnassa. Esimerkiksi viennin arvo kohosi vuosina 2000–2015 42 prosenttia, kun kasvu koko maassa oli 10 prosenttia. On harmi, ettei näistä hyvistä asioista kerrota riittävästi.
Kertoa pitäisi, esimerkiksi silloin, kun tarvitaan perusteluja määrärahojen saamiseksi tärkeisiin kohteisiin, Hyvä esimerkki on kakkostien parantaminen: uudistuva teollisuus tarvitsee hyviä kulkuväyliä, myös hyviä paikallisteitä.
–Liikkuminen on elinkeinoelämälle aivan olennainen asia, se, miten ihmiset, tavarat ja tieto liikkuvat.
Tähän näkemyksiin yhtyi kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa, joka totesi, että valtatiet ovat Huittisille tärkeitä.
–Kakkostieltä tarvittaisiin myös liittymiä niin, että ne palvelisivat meidän liike-elämän tarpeita, esimerkiksi Sahkoon tarvittaisiin suora liittymä Helsingin suun-nasta.
Aro-Heinilä sanoi, että liike-elämä kehittyy aina liikennekäytävien lähellä.
–Siksi ei pidäkään tehdä ”Sulo Vilenin huoltoasemia”.

Sujuvien liikenneyhteyksien lisäksi Satakunnan elinkeinoelämä tarvitsee koulutusta ja tutkimusta. On tärkeää, että maakunnassa on korkeakoulutusta ja 10 000 korkeakouluopiskelijaa. Myös toisen asteen koulutusta tarvitaan.
–Koulutus on tärkeää, jotta saadaan ammattitaitoista nuorta väkeä työmarkkinoille ja jäämää maakuntaan.

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.