Yhteenkuuluvuudessa Suomen voima

06.12.2017 - 15:27 Marja-Liisa Hakanen
Itsenäisyysjuhlaa tulijoita tervehti Ryti-salin aulassa Huittisten musiikkiopiston oppilaiden Ellen Levanderin (vas.) ja Anni Lehikoisen huilumusiikki.

Huittisten kaupungin itsenäisyysjuhla sai Risto Ryti -salin lähes täyteen väkeä. Suomen 100-vuotispäivää vietettiin puheiden ja musiikin parissa. Tervehdyssanat lausui kaupunginhallituksen puheenjohtaja Martin Ylikännö, joka kertasi Suomen taivalta itsenäiseksi valtioksi. Hän totesi, että pienen kansan voima on sen yhtenäisyydessä, jonka ansiosta Suomesta on kehittynyt yksi maailman parhaista maista.
Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden voiman nosti esiin myös juhlapuhuja, presidentti Risto Rytin pojanpoika asianajaja Risto Ryti. Hän tarkasteli Suomen historiaa kahden ihmeen valossa, jotka hänen mukaansa osoittavat Suomen kansassa piilevän uskomattoman yhteenkuuluvuuden voiman.
-Ensimmäinen on talvisodan ihme ja toinen Suomen kehittyminen nopeimmin yhdeksi maailman menestyvimmäksi valtioksi.
Ryti totesi, että yhteenkuuluvuutta eli yhteisöllisyyttä ei ole tarvinnut Suomen kaltaisessa karussa, kylmässä ja köyhässä maassa erikseen opettaa.
-Se on syntyperäistä. Suomalaisen yhteisöllisyyden juuret ovat olleet syvällä historiassa ja suomalaisen alkuluottamuksen lähde on luonto. Maamme historiaan ja sen kehitykseen kuuluu yhteisöllisyyden lisäpiirteenä ratkaisevan tärkeä seikka, tasa-arvo: kaikkien panosta tarvittiin niin perheen kuin koko yhteisön säilymisen hyväksi.
Ryti pohti puheessaan talvisodan ihmettä, sitä, miten sisäisesti hajaannuksissa ollut kansakunta pysyi torjumaan ulkoisen ja ylivoimaisen uhan.
-Kysymys on keskinäisestä luottamuksesta, yhteisten arvojen jakamisesta ja niihin uskomisesta ja näiden kolmen seikan synnyttämän yhteenkuulumisen tunteesta eli isänmaallisuudesta ja sen kautta velvollisuuksien täyttämisestä.
-Kansakunnan yhteisöllisyyttä nimitetään isänmaallisuudeksi. Isänmaallisuus on kansallisen yhteenkuuluvuuden perusarvo.

Selitys toiseen ihmeeseen, Suomen nousuun, on Rytin mukaan yksinkertaisempi. Hänen mukaansa kehitystä, joka Suomessa on tapahtunut, ei olisi saatu aikaan ilman koko kansaan ulottuvaa koulutusta ja tasa-arvon olemassaoloa.
-Tähänkin ihmeeseen liittyy suomalainen yhteenkuuluvuus ja yhteisöllisyys, joka mitataan erityisesti silloin ja niissä tilanteissa, joissa olosuhteet ovat poikkeukselliset.
Ryti esitti myös kysymyksen: miten tästä eteenpäin ja totesi, että kun Suomi nyt täyttää 100 vuotta, on välitilinpäätöksen aika. Sodanjälkeisen sukupolven väistyessä ihmisen tarina on rakennettava uudelleen.
Ryti siteerasi Arthur Koestleria, joka on todennut, että ”kökötämme historian odotushuoneessa, jossa vanhat systeemit eivät toimi, mutta uusia ei vielä ole keksitty. Poliittiset heilahtelut kertovat hämmentyneistä ihmisistä ja neuvottomista johtajista”.
-Erityisesti nuoret aistivat tämän. Seuraus on ollut dramaattinen. Meillä on kymmenien tuhansien syrjäytyneiden nuorten kasvava joukko. Uudelle yhteisöllisyydelle on huutava tarve.

Rytin mukaan kokonaan uusi haaste Suomen kansalle on hyvinvointi, joka meitä ympäröi.
-Osaammeko arvostaa sitä? Vastaus on kyllä. Uskon epäröimättä, että täällä maa-ilman kauneimmassa maassa me siihenkin mukaudumme. Satavuotiaassa Suomessa on hyvä elää. Minä rakastan Suomea, Ryti päätti puheensa.
Itsenäisyysjuhlan musiikista vastasivat MiesKuoro director cantus Jukka Keskita-lon johdolla sekä luokanopettaja Taina Mäkisen harjoituttama Lauttakylän koulun kuoro.

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.