Kyllä päiväkodille

05.12.2017 - 09:00 Satu Ojala
Lauttakylän koulun rehtori Maarit Malmberg totesi, että uusi Lauttakylän koulun on Huittisille merkittävä elinvoimatekijä.

… mutta jyrkkä ei yhtenäiskoululle.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksen osana ollut kysely henkilöstölle, huoltajille ja kuntalaisille sai kirjavan vastaanoton. Huoltajat ja henkilöstö olivat aktiivisia, mutta kuntalaiset eivät. Kysymysten asettelua pidettiin siinä hankalana.
Varhaiskasvatuksen kyselyn vastaajat olivat kuitenkin 60-prosenttisesti sitä mieltä, että Huittisiin tarvitaan uusi kunnallinen päiväkoti, jotta niin vuorohoidon, perhepäivähoidon varahoidon ja päivähoidon paikkapulat voidaan purkaa.
–Etenkin huoltajakyselyssä tuli vahvasti esille, että he haluavat kaupungin rakentavan riittävän ison ja monimuotoisen päiväkodin. Sinne toivottiin omaa ryhmää allergialapsille ja tässä Huittinen voisi olla edelläkävijä, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Johanna Kortessalo-Ainasoja.
Varhaiskasvatukseen toivottiin myös lisää puheterapeutin ja erityislastentarhanopettajan palveluja.
Lautta-opetuksen ryhmissä pohdittiin uutta koulua, jonne ryhmät siirtyvät, kun uusi Lauttakylän koulu valmistuu.
Vastauksissa nousi esiin, että on vaikeaa oppia, jos on liikaa meteliä.
–Muutossa uuteen kouluun nähtiin sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvänä nähtiin se, että uudessa koulussa ovat isommat luokkatilat, saadaan uusia ystäviä ja ulkona on enemmän tekemistä. Huonona taas nähtiin se, jos ei saakaan uusia ystäviä. Isossa koulussa pitäisi kaikkia kohdella nätisti, olisi yhteisiä leikkejä ja ruokalaan pitäisi päästä helposti, kertoi erityisluokanopettaja Riitta Mäkelä-Metsälä.

Palveluverkkoselvityksen kyselyyn vastasi 370 huoltajaa.
–Vastauksia tuli hyvin kaikista kouluista. Vastaajista 69 prosenttia oli sitä mieltä, että kouluverkkoon ei ole syytä tehdä muutoksia. Yhtenäiskoulua piti huonoimpana vaihtoehtoja 61,2 prosenttia vastaajista, kertoi sivistysjohtaja Eija Mattila.
Yhtenäiskoulun ongelmana vastaajat näkivät liian suuren ikähaitarin, suuret ryhmäkoot ja lapsuuden lyhenemisen, kun saman katon alla ovat esikarit ja yläasteen oppilaat.
Henkilöstön kyselyyn vastasi 70. Heistä 35 prosenttia ei halua muutoksia nykyiseen kouluverkkoon, 31 prosenttia yhdistäisi Loiman, Suttilan ja Lauttakylän koulut, yhtenäiskoulun kannalla oli viisi prosenttia, mutta muuta ratkaisua väheneviin oppilasennusteisiin etsisi 29 prosenttia vastaajista. Henkilöstöstä 71 prosenttia piti huonoimpana vaihtoehtona yhtenäiskoulua.
Kuntalaisista vain 140 vastasi kyselyyn. Heistä 61 prosenttia ei halunnut muutosta kouluverkkoon ja prosentin verran suurempi joukko vastaajista piti yhtenäiskoulua huonoimpana vaihtoehtona.
Lauttakylän lukiolla pidettyyn selvityksen info- ja keskustelutilaisuuteen osallistui vain vajaat 50 henkilöä.
–Uusi Lauttakylän koulu on Huittisille tosi iso elinvoimatekijä, mutta ei siinä tapauksessa, jos koulu on heti valmiiksi täynnä. Uutta koulua rakennettaessa tarvitaan järkevää realismia ja koulusta on hyvä tehdä sellainen, jossa on tilaa myös uusille tulijoille, sanoi Lauttakylän koulun rehtori Maarit Malmberg.
–Olen ollut aiemmin kyläkoulun opettajana ja tiedän millaista on roikkua löysässä hirressä ja pelätä oman koulun lopettamista. Nyt pitäisi tehdä kauaskantoisia päätöksiä, sanoi Malmberg.
Anni Tormas ihmetteli, miksi näitä palveluverkkoselvityksiä tehdään näin taajaan. Edellisestä ei ole kuin muutama vuosi aikaa eikä mikään ole merkittävästi muuttunut.
Niina Kaski Loimasta ihmetteli kaupungin tonttipolitiikkaa. Tontteja kaupitellaan vain keskustasta, vaikka Loimassa on vapaita tontteja tarjolla.

Iso piha ja paljon tekemistä

Kouluissa toteutetussa lapsivaikutusten arvioinnissa kyseltiin, mistä on hyvä koulu tehty ja millainen on minun kouluni.
–Oppilaiden toiveet olivat hyvin realistisia, kertoo arvioinnin tehnyt draamapedagogi Lotta Mikkonen.
Oppilaiden toiveena oli, että koulussa on iso piha, jossa on paljon tekemistä eli tarpeen olisivat kiipeilytelineet, liukumäet ja jalkapallokenttä, mutta tilaa pitäisi olla myös penkeille ja kasveille. Oppilaat korostivat sitä, että piha olisi turvallinen ja siinä olisi selkeät rajat.
Luokkatiloista oppilaat toivoivat, että siellä olisi hyvät tuolit, isot pulpetit, luokka olisi tilava ja valoisa, seinät olisivat värikkäitä, mutta kaikki luokat eivät saisi olla samanlaisia.

Hyvässä koulussa oppilaiden mielestä opettaja on kaikille tasapuolinen, rento, mutta tiukka, pitää kuria ja selvittää riitatilanteet kunnolla.
–Hyvässä koulussa oppilaat kunnioittavat toisia oppilaita ja myös opettajia. Koulussa ei kiusata, ei häiriköidä tunnilla, vaan tehdään ryhmätöitäkin kiltisti.
Omassa koulussaan oppilaat näkivät hyvinä asioina hyvän yhteishengen, mukavat opettajat ja oppilaat, retket ja teemapäivät.
–Suttilassa oppilaat pitivät kouluaan kannustavana, riidattomana ja erinomaisena seikkana koripallo- ja musiikkivälitunteja. Sammun oppilaat kiittelivät isoa välituntialuetta, metsän läheisyyttä ja hyviä opiskeluvälineitä. Lauttakylän koulussa taas on kiva musiikkiluokka, aktiivinen oppilaskunta ja kuulosuojaimet käytettävissä, kun pitää keskittyä.
Sallilan koululaiset näkivät hyvinä puolina uima-altaan, liikuntasalin, tietokoneet ja tabletit sekä hyvän ruuan. Loiman oppilaat kehuivat myös ruokaa, luonnon läheisyyttä, koulun pihaa ja lyhyitä koulumatkoja.
–Pellonpuistossa hyvänä pidettiin opetuksen laatua ja sitä, että saa apua pyydettäessä. Koulussa kaikille löytyy kavereita.

Huonoina puolina todettiin kiusaaminen, melu, tylsät luokat, oppiaineille ei ole omia luokkia ja pienet tilat. Suttilan oppilaat haluaisivat lisää valinnaisia aineita, Lauttakylän koulussa on liian pieni piha ja Pellonpuistossa huonoa on suvaitsemattomuus.

 

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.