Maisemalasit päähän

05.10.2017 - 09:08 Minna Karru
–Ai miksikö ympäristöstä kannattaa pitää huolta? Perinteen, juurien ja arvostuksen tähden. Mutta ei niin, että ympäristöä museoitaisiin. Maisemanhoitoa tehdään tässä ajassa tähän hetkeen, maisemasuunnittelija Jutta Ahro Proagria Etelä-Suomesta sanoi kylän

ja miettimään mikä ”omissa nurkissa” on korostamisen ja mikä korjaamisen arvoinen asia.

–Kaikki voivat tehdä jotain. Omasta se alkaa, eli ensin kotinurkat kuntoon, kannusti maisemasuunnittelija Jutta Ahro Proagria Etelä-Suomesta kylänraitit kuntoon -tilaisuudessa Huittisissa.
–Se tekeminen voi synnyttää positiivisen kateusreaktion; pitäisiköhän minunkin tehdä jotain -ajatuksen. Kilpavarustelijaksi ei kuitenkaan kannata ryhtyä.
Yleisohjeeksi maalaispihan suunnittelijalle Ahro antoi sen, että vetäkää kynällä laajoja kaaria.
–Ei piperrystä, vaan isosti ja selkeästi. Sen jälkeen pihalla on helppoa ja yksinkertaista toimia.
Omaa kylää Ahro lähtisi tutkailemaan ”maisemalasit” päässä.
–Yhdessä haetaan katseenvangitsijoita, hyvässä ja pahassa. Ja mietitään mitä niille voisi tehdä.
Hän muistutti, että tutuilla kulmilla silmä turtuu helposti. Nopeasti tottuu siihenkin, että joku paikka repsottaa. Samasta ”kotisokeudesta” puhui kommenttipuheenvuoron käyttänyt kaupungin ympäristöinsinööri Matti Forsman.
Ahro korosti, että ajatukset ja suunnitelmat kannattaa laittaa mahdollisimman pian täytäntöön. Hänen mukaansa ei ole mitään järkeä tehdä suunnitelmapapereita, jotka vain jätetään lojumaan laatikkoon.
Useimmiten katseenvangitsijoita voi nostaa esiin ja maisemia avata risusavotalla.
–Täytyy kuitenkin muistaa, että risu on uusiutuva luonnonvara ja pitää miettiä myös jatkotoimia ja ylläpitää maisemaa.
Jutta Ahro totesi senkin, että vaikka talkoot lisäävät kyläläisten yhteisöllisyyttä, kaikkea ei voi laskea talkoiden varaan.
–On mahdollista lisätä oman kulmakunnan ympäristöyrittäjyyttä. Kylän oma yhdistys voi esimerkiksi pyytää koko jokivarren maanomistajilta luvat risutalkoisiin ja sitten teetättää työn yrittäjällä ja myydä kertyneet rangat energiapuuksi.
–Tai voi vaikka laidunpankki.fi-sivuston kautta hakea eläimiä maisemanhoitajaksi tai hankkia lisälaidunta omille eläimillesi. Viime vuonna on jopa testattu, voivatko eläimet pelastaa luontoa vieraskasveilta. Lupiininsyöminen näytti onnistuvan, kunhan eläimet vain ovat liikkeellä riittävän varhain kesällä.
–Voisikohan toimia jättipalsamienkin kanssa, huittislaiskuulijat aprikoivat.
Kylänraitit kuntoon -ilta Huittisten kaupungintalolla oli Jani Hanhijärven vetämän seudullisen kyläasiamieshankkeen järjestämä. Neljän tilaisuuden sarja päättyy 11.10. Punkalaitumelle.

Rahoja haettavaksi

Kaikkea kylänraittien kunnostusta ei tarvitse tehdä omin rahoin ja talkootöin.
Maisemasuunnittelija Jutta Ahro otti esille muun muassa ympäristösopimuksen teon.
–Ne ovat erityisesti maatilayrittäjille tarkoitettuja sopimuksia esimerkiksi laiduntamiseen. Vuosittainen tukisumma per hehtaari on 450 euroa.
Huittislaiset toimijat voivat hakea yleishyödyllisiin maisemanhoitohankkeisiin EU-rahan puollon Leader Joutsenten reitiltä. Hankeneuvoja Eeva Raukko totesi, että ely-keskuksen myöntämää tukea voi saada sekä kehittämis- että investointihankkeisiin.
–Kehittämishankkeissa pienin myönnettävä tuki on 5 000 euroa, tuen määrä on enintään luokkaa 75 prosenttia.
–Investointihankkeessa tukiosuuden suurusluokka on 50 prosenttia. Kustannusarvion on oltava vähintään 10 000 euroa.

 

Kommentoi asiallisesti

Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.

Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.