Täksi talveksi hankittu lumitykki ei näillä näkymin jää viimeiseksi vaiheeksi Huittisten hiihtobuumissa. Nyt on lunta piisannut luonnostaankin, mutta viime aikojen vähälumisiin talviin haetaan ratkaisua tulevaisuudessa myös umpitunnelista – nimittäin hiihtoputkesta.
–Vahvasti näyttää siltä, että putkelle olisi kysyntää. Huittisissa on vahva hiihtokulttuuri, joka on kuitenkin huonojen talvien myötä hieman päässyt näivettymään. Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa on täällä jo lämmitelty, ja hiihtoputki sopisi siihen kuin mono siteeseen, hankkeen taustalle perustetun sijoitusyhtiö Päläs Holdingsin tiedottaja Titta Ojala-Haavisto selitti huhtikuun 1. päivänä pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Huittisten keskeinen sijainti toisi Ojala-Haaviston mukaan hiihtäjiä kaupunkiin ainakin Porin ja Tampereen suunnalta. Lähimmät hiihtoputket löytyvät tällä hetkellä Jämijärveltä, Uudestakaupungista ja Paimiosta, joten se palvelisi huittislaisten lisäksi varsinkin hämäläisiä.
Putki on tarkoitus kustantaa osittain verovaroin ja osittain yksityisten sijoittajien voimalla. Ojala-Haavisto odottaa kaupungilta noin 1,8 miljoonan euron tukea tunnelin rakentamiseen.
–Yhteistyökumppaneita etsitään vielä, mutta tunnusteluja on jo tehty, ja kiinnostusta näyttäisi olevan laajalti. Kaupungissa on esimerkiksi isoja elintarviketaloja, ja saattaa käydä niin, että Hullulenkki ei enää parin vuoden päästä jaksa säväyttää, Ojala-Haavisto vihjailee.
Hiihtoputkea on suunniteltu rakennettavaksi uuden koulun tuntumaan Kivirannan pellolle, jolloin se olisi myös koululaisten käytettävissä. Ojala-Haavisto maalaileekin mielikuvaa hiihdon kansalliseen ja jopa kansainväliseen kärkeen murtautuvista huittislaishiihtäjistä jo kymmenen vuoden sisään. Nuorena aloitetulla ja jopa ympärivuotisella hiihtoharjoittelulla se ei hänen mukaansa olisi lainkaan mahdotonta.
Itse rakennustyö tultaisiin aloittamaan heti, kun rahoitus on saatu järjestymään ja kaupunki on näyttänyt hankkeelle vihreää valoa:
–Kivirannantien ylityksellä tai alituksella putkelle saataisiin mittaa noin kilometri. Tasainen peltoalusta vaatisi tietysti myös jonkin verran maaston muokkausta, jotta latuun saadaan profiilia, Ojala-Haavisto selittää.