Bertha Enwald oli tienraivaaja

03.09.2013 - 15:33 Sirpa Mähkä

Naisarkkitehti vietti viimeiset vuotensa Huittisissa.

Ekonomi, valtiotieteiden maisteri Ritva Erämetsällä oli onni ehtiä tutustua Bertha Enwaldiin.
–Bertha oli mieheni Erik Erämetsän, joka vuoteen 1936 asti oli Enwald, isän, lääkäri Harald Enwaldin, sisar, Turussa asuva Ritva Erämetsä kertoo.
Naiset tutustuivat toisiinsa viitisen vuotta ennen Berthan kuolemaa.
–Nähdäkseni melko tärkeä ja hallitseva piirre hänessä oli mutkaton ja terve huumorintaju.
Ritva Erämetsä kertoo esimerkin.
–Työlästyneenä siihen, että omenavarkaat korjasivat Lauttakylän Pääskyniemen omenasadon samalla aika pahasti vaurioittaen puita sisarukset Hanna ja Bertha ryhtyivät torjumaan harmia asentamalla joitakin paukkupommeja puiden ympärille.
–Kuulostaa kylläkin aika kamalalta. Sitten kävikin niin, että kuullessaan epäilyttäviä ääniä he ryntäsivät ulos ottamaan selvää häiriöstä ja menivät omaan ansaansa eli pommit alkoivat paukkua.
–Paikalla vaanivat omenavarkaat antoivat riemastuneina Enwaldin sisaruksille raikuvat aplodit. Tämä huvitti Berthaa loputtomasti. Hän kertoi tapauksesta miehelleni ja minulle lukemattomat kerrat ja nauroi joka kerta makeasti.
Arkkitehtuurimuseo kertoo nettisivuillaan, että Bertha Enwald oli valmistuessaan Suomen neljäs naisarkkitehti.
Hän pääsi ylioppilaaksi Savonlinnan ruotsalaisesta tyttökoulusta 1887 ja opiskeli erivapaudella Polyteknillisen opiston arkkitehtiosastolla.
Bertha Enwald työskenteli ensin Savonlinnassa, sitten Kuopiossa. Hän teki myös itsenäisiä rakennussuunnitelmia. 1897 hän piirsi apteekkari Nevanderin talon Kuopion Kauppakadulle.
Nurmeksen kirkko on Enwaldin piirtämä ja rakennettu vuosina 1893–96.
Kirkon korkein torni ulottuu lähes 55 metrin korkeuteen maanpinnasta, ja siinä on kolme kelloa. Istuinpaikkoja kirkossa on kolmatta tuhatta, ja kirkko on istuinsijoiltaan Suomen viidenneksi suurin.
1898 Enwald haki piirtäjän paikkaa Pietarista J.F. Huurin toimistosta. Toimistossa suunniteltiin Pietarin seudulle puurakennuksia. Enwald oli töissä myös Tartossa, mutta palasi Pietariin ja sittemmin Suomeen.
Ritva Erämetsä toteaa, että ainoa nainen, joka tuon ajan olosuhteissa ja asenneilmapiirissä pystyi raivaamaan itselleen tien valitsemassaan ammatissa oli Wivi Lönn. Muut hakeutuivat Bertha Enwaldin tavoin piirustuksenopettajiksi.
Bertha Enwald kouluttautui piirustuksen ja käsitöiden opettajaksi. 1904 hän valmistui Helsingin käsityökoulun opettajaosastolta. Elämäntyönsä hän teki piirustuksenopettajana Porissa.
Arkkitehdin työtään hän ei kokonaan jättänyt. Sukulaisille hän piirsi hirsihuviloita kesäasunnoiksi. Lisäksi hän suunnitteli huonekaluja, jotka jykevyydellään ilmentävät kansallisromanttisia pyrkimyksiä.
Ritva Erämetsä kertoo, että Bertha suunnitteli Porissa sijainneelle taidetakomolle esimerkiksi kynttilänjalkoja ja lampetteja ja veljellensä Haraldille tuuliviirin, joka nyttemmin pyörii suvun venevajan katolla Naantalin saaristossa.
Ritva Erämetsä muistaa Berthan tavattoman virkeänä, aktiivisena ja terävänä naisena, joka säilytti myös fyysisen kuntonsa ihailtavan hyvänä yli 80 vuoden ikään saakka. Jäätyään eläkkeelle hän osti pienen Pääskyniemen huvilan Lauttakylästä.
Ritva Erämetsä naurahtaa, että Lauttakylä on pysynyt hänen mielessään sekavana, vaikka hän on Huittisissa monet kerrat käynyt.
Aivan keskustassa rakennus joka tapauksessa oli, tien vieressä ja joen rannassa, mutta kumman, sitä hän ei muista.
Harald Enwald asui alunperin kunnanlääkärin talossa Virtasen kaupan vieressä ja rakennutti sittemmin oman talon Pukinojan rantaan ja antoi sille nimen Kotiranta.
–Berthan piirtämä tuuliviiri sijoitettiinkin alunperin Kotirantaan ja viirissä seisoo edelleenkin tuo nimi sekä lisäksi "Woivala", joka oli Enwaldien kartano Kaarinan pitäjässä, Erämetsä selvittää.
Bertha Enwaldin Harald-veli oli tullut Huittisiin kunnan- ja piirilääkäriksi 1932.
Vanhin sisar Hanna Enwald asui myöhäisellä iällänsä Berthan luona Porissa ja sittemmin Lauttakylässä.
Ritva Erämetsä on omaa sukua Kouhi ja hänen sukujuurensa vievät Kauvatsan kirkon lähellä olevaan Yli-Kouhin taloon.
–Sieltä isäni Eero Kouhi aikoinaan lähti Jyväskylän seminaariin valmistuakseen kansakoulunopettajaksi ja löytääkseen kolme vuosikurssia nuoremman vaimonsa Taimin, Ritva Erämetsä kertoo.
Ritva Erämetsän Erik-puoliso kuoli 1999.

 

Siunaus Huittisten kirkossa

Parikkalassa 1871 syntyneen ja Huittisissa kuolleen arkkitehti Bertha Enwaldin siunaustilaisuudesta Huittisten kirkossa oli etusivun artikkeli Lauttakylä-lehdessä tammikuussa 1957.
Jutussa oli kuva, jossa edesmenneen veli, opetusneuvos B. Enwald ja sisar Agnes Enwald laskivat kukkalaitteitaan.
Kirkkoherra Toivo Salminen puhui siunauspuheessaan Bertha Enwaldin syvästi uskonnollisesta ja jalosta mielenlaadusta ja kuvaili tämän suuria hengenlahjoja ja työtarmoa.
Omaisten puolesta puhunut fil.tri Erik Erämetsä korosti Bertha Enwaldin valppautta ja tarmoa kehityksen seuraajana. Bertha Enwaldille oli ominaista tarkka erittelyvaisto ja terävä huomiokyky. Viimeiseen asti hän tutki taiteita ja arkkitehtuuria. Hän lähestyi taiteen uusimpia virtauksia arvostelematta mitään tutkimatta ensin.
Naisarkkitehtien kerhon seppeleen laski Katri Jahnsson.

kirjoittaja Sirpa Mähkä

06.08.2013