Konneita ja käsitöitä

31.08.2016 Minna Karru
kuva

Huittisten Wanhoiden konneiden perinnepäivä on kymmenessä vuodessa käynyt paikkakunnalla tutuksi jutuksi. Väliin on oltu vanhalla urheilukentällä, väliin Rekolan pellolla. Joka kerta on liikkeellä ollut – tietysti – traktoreita ja muita konneita.
Perinnepäivään on luontevasti kuulunut myös aina työnäytöksiä. Vuosien aikana miehet ovat tarttuneet sirppiin ja viikatteeseen, käsisahaan, pärehöylään. Maamoottori on pantu puuskuttamaan savua. On kaivettu ojaa, punottu köyttä, kengitetty ruuna nimeltä Teppo. Ja mitä milloinkin puuhamies Erkki Jokinen taustajoukkoineen on keksinyt.

Samassa perinteensiirtämisen hengessä kuun puolivälissä toimeen tartuttiin Huittisten Räikänmaassa. Takatikin naiset olivat ideoineet ensimmäisen käsityön perinnepäivän. Erityisyyksinä tarjolla oli vaikkapa fransupitsin ja lautanauhan tekoa. Tutumpia taitoja olivat esimerkiksi kehrääminen ja nyplääminen.
Takatikin puheenjohtaja Riitta Härkälä perusteli tapahtuman syntysyytä hyvin. "Vielä on ihmisiä, jotka osaavat."
Taitavimmille oppi voi tarttua pelkästään työnäytöksiä seuraamalla. Mutta olisiko erityisyyksistä kansalaisopiston kurssiksi? Voisi aloittaa vaikkapa lautanauhasta. Ei vähiten siksi, että Huittisten Nanhian ruumishaudasta on löytynyt valtakunnan vanhin lautanauha, 500-luvulta säilynyt.

Käsityön perinnepäivänä taitavat kädet ahkeroivat Irjanpirtillä. Takatikkiläisten "kotipesä" onkin luonteva tapahtumapaikka. Mutta voisiko seuraavan suven tyyssija löytyä harmaasta päretalosta ja sen pihapiiristä Huittisten Ahvenojalta? Sen talon, jonka Ilmari Metsämäki viime vuonna lahjoitti Huittisten Wanhat konneet -yhdistykselle.