Ilman keveyttä

28.12.2017 Minna Karru
kuva

Suomi on suomalaisten korvissa linnunlaulu, tuulen humina, veden liplatus, hiljaisuus ja lehtien havina.
Suomalainen näkee Suomensa järvenä, metsänä, peltona ja merenä.
Suomi tuoksuu metsälle, koivulle, ruoholle, sateen jälkeiselle raikkaudelle, havuille ja saunalle.
Suomalainen tuntee maansa lumena, kylmänä, sammaleen pehmeänä, nurmikkona, puun kaarnana ja auringon lämmittämänä vetenä.
Suomalaisten Suomi-maut ovat ruisleipä, salmiakki, mustikka, mansikka, peruna, kahvi, karjalanpiirakka ja makkara.

Sitä miltä satavuotias Suomi kuulostaa, näyttää, tuoksuu ja maistuu on selvitetty tuoreessa Miltä Suomi tuntuu -tutkimuksessa. Turun yliopisto teki tutkimuksen yhteistyössä Visit Finlandin kanssa. Vastaajia oli hiukan yli tuhat.
Sanallisen määrittelyn lisäksi tutkimukseen osallistujat saivat lähettää tutkijoille myös oman Suomi-valokuvansa. Eniten kuvattiin auringonlaskua.

Tutkimus selvittää, että näköaistimukset muodostavat suurimman osan kokemuksesta. Markus Tihumäki puolestaan osoittaa tänään esimerkein Lauttakylä- lehden Visio-palstalla, että kuulemallakin ”näkee”.
Tutkimuspäällikkö Laura Forsman muistuttaa, että voimakkaat elämykset koetaan aina useiden aistimusten yhteiskokemuksena. Hän toteaa, että ydinkokemukset löydettiin nimenomaan tutkimalla ihmisen
moniaistista kokemista.

Useat aistimusten kuvailut lähentelevät Forsmanin mukaan runoutta: ”Hiljainen tuulen humina. Hiljaisuus, vain lintujen laulu ja metsän äänet.”, ”Istun kalliolla ja katson aavaa sinistä merta. Tunnen tuoksun nenässäni.”, ”Kolin vaaralta näkyvä maisema. Vihreä, avara, laakea.”
Lauttakylä-lehti toivottaa lukijoilleen uuden sadan vuoden ensimmäiseen vuoteen runoilija Henriikka Tavin sanoin ilman keveyttä ja ilman valoa ilman pimeyttä.