Yksinäisyys murentaa

14.02.2018 Marja-Liisa Hakanen
kuva

Tänään on Ystävänpäivä, jota on vietetty Suomessa 1980-luvulta lähtien. Teema näkyy varsinkin kaupallisesti, sillä ystäviä houkutellaan muistamaan toinen toisiaan esimerkiksi kukkasin, lahjoin ja yhteisin herkutteluhetkin.

Mutta entäs, jos ei olekaan yhtään ystävää, jonka kanssa yhteistä päivää juhlistaisi? Jos jokainen päivä on yksinäinen, ilman kontakteja muihin ihmisiin?

Yksinäisiä on paljon. Suomen Punaisen Ristin viime joulukuussa tekemän kyselyn mukaan, joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä.

SPR onkin tehnyt vuosikymmeniä tärkeää työtä yksinäisyyden ehkäisemiseksi järjestämällä ystävätoimintaa, jossa vapaaehtoiset ystävät käyvät säännöllisesti yksinäisten ihmisten luona.
Vapaaehtoistoiminnalla alkaneista tapaamisista on monessa tapauksessa syntynyt elinikäinen ystävyyssuhde. Tämä todistaa, että yksinäisyys on murrettavissa.

Vapaaehtoisia ystäviä tarvittaisiin kuitenkin paljon enemmän. Huittisissakin on vuosien mittaan järjestetty useita ystävätoiminnan kursseja vaihtelevalla menestyksellä.

Seurakunnassa toimii Ystävänkamari ja SPR:llä on ystävänpirtti Einola, jotka ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja aikuisille. Valtaosa niissä kävijöistä on ikäihmisiä.

Yksinäisyyttä on kaikissa ikäryhmissä, mutta surullisinta ja tuhoisinta se on nuorten kohdalla. Yksinäisyys murentaa itseluottamusta ja heikentää elämänlaatua. Se on kipeä ja raskas tunne, joka hallitsee elämää ja altistaa monenlaisille ongelmille.

Voisiko esimerkiksi nuorille aikuisille suunnatuista ystäväkursseista löytyä apua? Kurssin avulla saattaisi löytyä vapaaehtoisia nuoria, jotka ryhtyisivät kaveriksi toiselle nuorelle.
Pitkään jatkuva yksinäisyys on suuri syrjäytymisriski, joka pitäisi ehkäistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.