Väkilukukehitys otettava tosissaan

12.07.2017 Antti Salminen
kuva

Huittinen on monien tilastollisten, puolueettomien tunnuslukujen valossa vireä ja menestyvä kaupunki. Esimerkiksi työllisyysaste, Kelan sairastavuusindeksi, yrityskanta suhteessa alueen keskiväkilukuun ja työpaikkaomavaraisuus ovat parempia kuin koko maassa.
Erityisen hyvin Huittisissa on onnistuttu jo pitkään työttömyyden hoidossa. Huittisten toukokuinen työttömyysaste, 7,4 prosenttia, on matalampi kuin samaan aikaan esimerkiksi yhdenkään Pirkanmaan kunnan lukema. Satakunnassakin vain muutamassa kunnassa työttömiä on Huittista vähemmän.

Väkiluvun lasku on kuitenkin Huittisille suuri haaste, vaikka väheneminen on maltillista ja monia verrokkikuntia pienempää. Laskeva trendi on kiistatonta, vaikka lukuja yrittäisi käännellä miten päin tahansa.

Uuden valtuustokauden alku on luonteva hetki pohtia tarkasti Huittisten tulevaisuuden kannalta suuria kysymyksiä.
Alueellinen liikkuvuus on yksi suurista väestörakenteen muutostrendeistä, joista aluetutkija Timo Aro kertoo tässä lehdessä.
Suomen rajojen sisällä on tehty 2010-luvulla Aron mukaan joka vuosi keskimäärin noin 900 000 muuttoa: kaksi kolmasosaa saman kunnan sisällä ja kolmasosa kuntien välillä. Pendelöijiä eli kotipaikkakunnan ulkopuolella työssäkäyviä on jopa lähes saman verran.

Väestömuutoksiin vaikuttaminen ei ole helppoa eikä nopeavaikutteista. Huittisista on noin tunnin ajomatka Poriin, Tampereelle, Raumalle ja Turkuun. Päivittäiseksi työmatkaksi tämä on monelle liikaa, mutta etätyömahdollisuus yhtenä tai kahtena päivänä viikossa voi jo muuttaa tilannetta monen – etenkin muuttoa Huittisiin suunnittelevien – silmissä.

Huittisissa kannattaisi suunnitella, miten sijaintia voitaisiin hyödyntää vieläkin nykyistä enemmän.