Koppi koko ihmisestä

11.10.2017 Minna Karru
kuva

Pitää ottaa koppi ihmisestä. Ei pelkästään vajeesta, jonka tähden ihminen on muuttanut palvelutaloon.
Ajatus on Huittisissa luennoineen filosofian tohtori Jari Pirhosen. Entinen lähihoitaja väitteli hyvästä elämästä vanhojen ihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa.
Hän tutki tamperelaisen palvelutalon arkea havainnoimalla sitä kaksi kuukautta. Samalla hän teki kaikkea mitä vapaaehtoiset palvelutalossa tekevät. Lisäksi hän haastatteli kymmentä asukasta.
Uuteen kotiin muuttajalla hyvän elämän edellytyksiä koetellaan. Palvelutaloon siirrytään kun toimintakyky on laskenut, kun keho- ja minäkuva on muutoksessa.
Erilaiseen ympäristöön muuttaminen merkitsee tuttujen asioiden menettämistä. Ja vaikka palvelutalokin on koti, se edellyttää yhteisöelämän opettelua, sillä talo elää tavallaan.
Muutos voi merkitä roolinvaihdosta. Onko muuttanut ihminen asukas, asiakas, hoidettava vai potilas? Hoitofilosofialla on Pirhosen mukaan huomattava rooli. Tekemisen tapa vaikuttaa: luodaanko muuttajalle identiteettiä hoidettavana vai tuetaanko ihmisen elämän aikana syntynyttä omaa erityisyyttä.

Huittisissa ollaan hyvällä tiellä.
Viime viikon Lauttakylä-lehdessä Kaarirannan ryhmäkotien osastonhoitaja Marja Levola totesi, että tärkeintä toiminnassa on, että jokainen saa elää omanlaistaan elämää. Hän painotti, että itsemääräämisoikeus korostuu kaikessa.
Pirhonen heitti ajatuksen, jota hyvin voi kehitellä eteenpäin.
Hän kertoi tutustuneensa ulkomaanvierailullaan malliin, jossa hoitajat viettävät jonkun aikaa hoidettavan elämää. Heitä avustavat arkipäivän toimissa hoito-opiskelijat.
Pirhonen ehdotti, että Satakunnassa samaan askareeseen voisi tarttua ammatti-korkeakoulun sosiaali- ja terveysala  Kaikki voittavat -tilanne, hän sanoi.
Helppo olla samaa mieltä.