Sujuvan arjen kaupunki

04.07.2018 Minna Karru
kuva

Huittinen ei ole hullumpi kaupunki. Nyt ihan tutkitustikin.

Toukokuussa julkistettu seutukaupunkianalyysi kertoo samaa kieltä kuin Suomen Kuvalehden viime vuoden selvitys Manner-Suomen kunnista. Seutukaupunkien joukossa Huittisten sijoitus on 7/55 ja mannerkuntien joukossa 62/297. Seutukaupunkianalyysissa huittislaissijoitus riittää vahvimpaan viidennekseen. SK:n selvityksessä Huittinen oli neljän tähden kuntien kärkikastia. Maksimissaan tähtiä oli jaossa viisi.

Tähtiä tavoitellaan väestöön, elinvoimaan ja kuntatalouteen liittyvien muuttujien avulla. Elinvoimassa Huittinen on vahvimmillaan, sijoitus on 54/297. Kuntatalouden luvuilla mitaten huittislainen sijoitus on 92. ja väestömittareilla neljä pykälää huonompi.

Tutkija Timo Aro oli tekemässä kumpaakin kuntaselvitystä. SK:n jutussa hän muistuttaa, että kuntien ”sisäinen elinvoima tarkoittaa ennen kaikkea kykyä tehdä päätöksiä”. Aro painottaa kykyä aktiiviseen ja strategiseen päätöksentekoon.

Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa on samoilla linjoilla. Menestyminen selvityksissä on edellyttänyt, että ”kaupunki on tehnyt jotain oikein”.

Huittisissa toteutuu Peltomaan mukaan myös toinen SK:n jutussa esiin nostettu hyvän kunnan tuntomerkki: systemaattinen kaavoituspolitiikka.

Kuntakonsultti Eero Laesterä korostaa SK:n jutussa taloudellista huoltosuhdetta eli ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Se määrittää kuntataloutta vuosiksi eteenpäin.

Huittisissa on 1,48 ei-työllistä yhtä työllistä kohden, sijoitus on 95/297. Suhde on tosin kehittymässä huonompaan suuntaan. Väki vanhenee ja työllisten määrä vähenee.

Kaupunki kuitenkin katsoo eteenpäin. Uusi liikuntahalli on valmistumassa. Alakoululaisille ryhdytään rakentamaan uutta koulua keskustaan. Lapsiperheiden palveluita parannetaan perhepalvelukeskustoiminnan aloittamisella.

Kaupunginjohtaja Peltomaa joukkoineen – viranhaltijoineen ja luottamushenkilöineen – on tekemässä Huittisista sujuvan arjen kaupunkia.