Luontokohteiden suosio kasvussa

15.05.2019 Marja-Liisa Hakanen
kuva

Kansallispuistojen kävijämäärä on Metsähallituksen mukaan kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun. Viime vuonna käyntimääriä kirjattiin lähes 3,2 miljoonaa, mikä on uusi ennätys.

Komeaa lukua selittää osaltaan se, että kansallispuistoja on perustettu koko ajan lisää, nyt niitä on jo 40. Yksi niistä on 25-vuotias, Huittisten ja Kokemäen rajalla sijaitseva Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto.

Eniten kävijöitä houkuttelevat isoimmat, esimerkiksi Pallas-Ounastunturi sekä Urho Kekkosen ja Nuuksion kansallispuistot. Puurijärvi-Isosuo on näiden rinnalla pieni, mutta luontoarvojensa takia se on silti varsinkin lintuharrastajien, mutta myös tavallisten luontoretkeilijöiden suosikkikohteita.

Kansallispuistojen määrän lisääntyminen on johtanut siihen, ettei rahaa tahdo enää riittää kaikkien hoitamiseen. On selvää, että kun kävijöitä on paljon, rakenteet kuluvat ja niitä pitää aika ajoin korjata ja uusia. Tässä tilanteessa ollaan Puurijärven ja Isonsuonkin kansallispuistossa, jossa Isonsuon lintutornin puiset osat odottavat kunnostusta. Toiveita kunnostuksesta onneksi on, sillä Metsähallitus on aloittanut yhteistyön Satakunnan vankilan kanssa. Vankien on määrä tehdä luonnonhoitotöitä ja rakenteiden kunnostusta Metsähallituksen puistomestarin ohjauksessa.

Kansallispuistoihin, myös pienimpiin, kannattaa satsata, sillä koko ei ole verrannollinen niiden luontoarvoihin. Puurijärven ja Isosuonkin monimuotoiset luontoarvot vaativat vaalimista, jotta ne säilyvät.

Koko ei ole verrannollinen kansallispuistojen luontoarvoihin.

Matkailun kasvuohjelman työpajoissa, joita on tänä vuonna pidetty eri puolilla Satakuntaa, todettiin äskettäin, että nousussa olevan matkailun luontotrendin mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää täälläkin. Vetovoimaa on esimerkiksi kansallispuistoilla ja merellisyydellä.

Huittisissa kansallispuiston lisäksi kiinnostavia luontokohteita ovat Vanhankosken lehtoalue, Ripovuori ja harjureitti. Jotta matkailijat näihin paikkoihin löytäisivät, niitä pitää kehittää ja markkinoida tehokkaasti. Esimerkiksi Vanhakosken alueella kaivattaisiin pikaisia toimia, sillä se on päässyt surullisen huonoon kuntoon. Alue on valtion omistuksessa, joten kaupunki yksin ei voi juuri muuta tehdä kuin yrittää vaikuttaa siihen, että Metsähallitus laittaisi suojellun lehtoalueen arvoiseensa kuntoon.