Ladataan ilmoitusta

”Synnytysmasentuneelle äidille haluan sanoa, että sulla on sairaus. Jos joku sairastaa, vaikka diabetesta, onko se jotenkin huono?”

Synnytyksenjälkeistä masennusta poteneet naiset luovat uskoa.

"Aiemmalle itselleni sanon, ettei ole häpeä myöntää, että ei jaksa." Kuvat Tiuku Pennola
Minna Karru

”Muille synnytysmasennuksesta tai lapsivuodepsykoosista juuri nyt kärsiville haluan sanoa, ettet ole yksin. Ole armollinen itsellesi. Olet juuri paras ja se ainoa äiti lapsellesi.”

Huittisten pääkirjaston Hermanni-salin Kuka tahansa äiti -kiertonäyttelyssä on valokuvia naisista, jotka ovat poteneet synnytyksenjälkeistä masennusta. Valokuvaaja Tiuku Pennola on liittänyt kuviin myös äitien tarinoita.

Ensi- ja turvakotien liitossa työskentelevä Pennola ja valokuvatut äidit haluavat näyttelyllä hälventää synnytyksen jälkeiseen masennukseen liittyviä ennakkoluuloja ja häpeää. Naiset ovat Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n vertaisäitejä.

”Synnytysmasentuneelle äidille haluan sanoa, että sulla on sairaus. Se ei ole kuvitelmaa. Sitä ei tarvitse hävetä. Jos joku sairastaa, vaikka diabetesta, onko se jotenkin huono? Ei, säkin saat hoitaa sun sairautta.

Ota vastaan kaikki apua! Nyt sun ei tarvi jaksaa mitään muuta kuin hengittää! Kaikki muut hoitavat muun. Terapia, lääkkeet, perhetyöntekijät, palvelusetelit… apua on kyllä! Pyydä vaikka puolisoa soittamaan, jos et itse jaksa.”

Pennolan kuvaustyyli oli voimauttavaa valokuvausta. Naiset saivat valita kuvauspaikan itse.

menoksi_kirjastonäyttelyäi3.jpg
"Kuka tahansa voi sairastua. Ja parantua, olla elossa. Nauraa, tanssia, liitää, rakastaa, sukeltaa koralliriutalla, nähdä valokaloja, rakentaa oman onnen."

–Jo kuvaustilanne oli kuvattaville intensiivinen sekä vahvistava kokemus. Kuvien ottamisen aikana koko tunneskaala pääsi esille, naurettiin ja itkettiin, valokuvaaja kertoo tiedotteessa.

–Oli ihana huomata, miten nopeasti äitien kanssa syntyi luottamus. Kuvaustilanteissa käytiin läpi monia kipeitä asioita, mutta myös sellaisia, joista äidit saavat voimaa ja iloa.

”Se mitä koet nyt, on ohimenevä vaihe eikä määrittele sinua ihmisenä tai äitinä tai puolisona. Meitä on monta muutakin, jotka ovat tunteneet samoin tai tuntevat tälläkin hetkellä.

Sinä toivut kyllä, anna itsellesi aikaa. Olet arvokas.”

menoksi_kirjastonäyttelyäi4.jpg
"Muille samassa tilanteessa oleville kun itse olin, sanon, että on tärkeää saada aidosti sanoa ääneen myös ne pahimmat ajatukset, jotka myllertävät mielessäsi."

–Synnytysmasennuksesta voi toipua täysin, mikäli äiti saa ajoissa apua esimerkiksi vertaistuen kautta. Liian usein juuri häpeä estää avun pyytämisen, kertoo Äimä ry:n toiminnanjohtaja Laura Piirainen.

–Tällä valokuvanäyttelyllä haluamme nyt tuoda kyseistä sairautta näkyväksi. Meidän kaikkien lähipiirissä lienee henkilöitä, jotka ovat sairastaneet synnytysmasennuksen.

Jutun ja kuvatekstien sitaatit ovat näyttelyyn valokuvattujen naisten tarinoista.

Synnytyksen jälkeinen masennus

Kuukauden tai muutaman kuukauden kuluessa synnytyksestä alkavaa masennustila.

Yli puolella synnyttäneistä äideistä ilmenee heti synnytyksen jälkeen muutaman päivän kestävää ja itsestään ohimenevää masentuneisuutta.

Noin 10–15 prosentille synnyttäneistä kehittyy synnytyksen jälkeinen masennustila, joka on oirekuvaltaan vakavampi ja pitkäkestoisempi.

Jos synnytyksen jälkeen ilmenevä normaali herkistymisvaihe itkuherkkyyksineen ei mene parissa viikossa ohi tai jos oireet kehittyvät selväksi masennustilaksi, äidin kannattaa aina kääntyä lääkärin tai neuvolan henkilökunnan puoleen.

Hoidossa käytetään sekä lääkehoitoa että erilaisia psykoterapioita. Hoitoon on kehitetty myös äidin ja vastasyntyneen lapsen vuorovaikutussuhdetta tukeva vuorovaikutushoito ja -psykoterapia.

Lähde: Matti Huttunen, Duodecim terveyskirjasto

Tapahtumatiedot

Valokuvanäyttely Huittisten pääkirjaston Hermanni-salissa helmikuun ajan

Lue lisää

Paikalliset uutiset diginä - nyt vain 72 e/vuosi.

Tilaa