Ladataan ilmoitusta

Teljettiinkö kansanopiston johtajatar yläkerran kamariin?

Länsi-Suomen opiston kuoro lukuvuodelta 1915–1917, johtajana mahdollisesti Aino Voipio. Kuva K.E.Klint, Armi Hohkon arkisto
Länsi-Suomen opiston kuoro lukuvuodelta 1915–1917, johtajana mahdollisesti Aino Voipio. Kuva K.E.Klint, Armi Hohkon arkisto
Minna Karru

Artikkeleja, satuja, näytelmiä, runoja, historiallisia romaaneja ja lasten hartauskirja. Sekä maakuntalaulu Satakunnan laulu.

Huittislaista Länsi-Suomen opistoa vuosina johtaneen Aino Voipion (1883–1975) kynän jälki oli monipuolinen. Aksel Törnuddin säveltämän Satakunnan laulun sanat hän kirjoitti 110 vuotta sitten.

Sanoituksen synnystä Huittisten pääkirjaston eteisaulan näyttely kertoo parikin tarinaa. Pahemmassa niistä kerrotaan, että Voipio teljettiin opistotalolla kamariinsa ja sanottiin, että ulos ei ole tulemista ennen kuin maakuntalaulu on valmis.

Näyttelystä selviää sekin, että satakuntalaiseksi maakuntalauluksi oli aikanaan muitakin vaihtoehtoja. Ja jo aiemmin tehtyjä. Ensimmäinen oli Oskar Merikannon säveltämä ja Kustaa Killisen sanoittama laulu vuodelta 1897.

Voipion sanoittama laulu valittiin Satakunnan tunnuslauluksi vuonna 1948 maakuntaliiton ja maakunnan kulttuurijärjestöjen kanssa. Ensiesitys oli kuitenkin Länsi-Suomen opistolla jo juhannuspäivänä 1912. Laulun esitti suuri kuoro, johon oli saatu vahvistuksia naapurikunnista. Huittisten museon ja kirjasto- ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä syntyneessä näyttelyssä kerrotaan, että kuoro oli harjoitellut koko talven opettaja V. Väinölän johdolla.

menoksi_satakunnanlaulunäyttely1.JPG
Näyttelyssä on kuvia, kirjeitä ja kouluvihkoja Armi Hohkon arkistosta. Tyrvääläisistä Hohkon veljeksistä Kalle opiskeli Länsi-Suomen opistossa 1907-1908 ja Viljo 1915-1916. Kuva: Minna Karru

Tapahtumatiedot

Satakunnan laulu -näyttely pääkirjaston aulassa kesäkuun ajan

Lue lisää

Paikalliset uutiset diginä - nyt vain 72 e/vuosi.

Tilaa