Ladataan ilmoitusta
Menoksi

Norsut yllättivät Ritva Suomisen – ”Miten aikuinen ihminen voi näin innostua?”

Kustaa-norsu on Ritva Suomisen lauman suurin yksilö, istuvassakin asennossa puolimetrinen. Elävää oikeaa norsua Suominen ei vielä ole tavannut. Kuva: Ari Suominen
Kustaa-norsu on Ritva Suomisen lauman suurin yksilö, istuvassakin asennossa puolimetrinen. Elävää oikeaa norsua Suominen ei vielä ole tavannut. Kuva: Ari Suominen
Minna Karru

Ylähyllyn kunniapaikka Ritva Suomisen kotona on nyt tyhjä. Niilo Einari Egblom on toukokuun ajan Suomisen työpaikalla Huittisten kirjastossa.

Egblomin lisäksi Suominen toi kirjaston aulan vitriineihin lopunkin norsukokoelmansa, eli kuutisenkymmentä norsua tai esineitä, joissa on norsun kuvia. Näyttelynsä nimeksi hän antoi Kärsiä kerrakseen.

–Itsekin hämmästelen, että miten aikuinen ihminen voi innostua tällaisesta keräilyharrastuksesta, ennemminhän minä olen vähän tavaran kannattaja, hän sanoo.

Ei hän oikein osaa sanoa sitäkään miksi juuri norsut sykähdyttävät.

–Viitisentoista vuotta sitten olin alle kouluikäisen kummipoikani kanssa Ruotsin-risteilyllä, kaupassa silmämme, tai myönnän minun silmäni, meni pinkinvärisellä vatsalla varustettuun, muhkeaan harmaaseen pehmonorsuun. Ostin sen. Yhdessä me ristimme sen Niilo Einari Egblomiksi.

Kun Suominen on kertonut risteilyjutun, hän havahtuu huomaamaan, että Egblom ei loppujen lopuksi ollutkaan hänen ihan ensimmäinen norsunsa.

–Minähän sain toiselta kummipojaltani noin 25 vuotta sitten norsunmuotoisen vessaharjatelineen. Se on käytössä edelleen.

Eikä se norsu ole ainoa lahjaksi saatu, niitä on ehkä neljännes kaikista. Ja jokaisesta hän on kiitollinen.

norsuNiiloEinariEgblom.jpg
Kummipoika ja Ritva Suominen ristivät pehmonorsun Niilo Einari Egblomiksi. Norsukuvat: Ritva Suominen
norsuHuopatyöTampereenkädentaitomessuilta.jpg
Huopainen norsutyö on Tampereen kädentaitomessuilta.

Suominen ei suhtaudu norsujen keräilyynsä turhan vakavasti. Hänen norsunmetsästyksensä on satunnaista, eikä hän ole valmis maksamaan isoja summia. No, kerran hänen piti lainata rahaa äidiltään, jotta sai norsun maksetuksi.

–Tampereen kädentaitomessuilla oli hieno norsu-huopatyö, kolme kertaa kävelin sen ohi, mutta sitten en voinut olla ostamatta. Osastolla ei käynyt kortti, joten siksi piti lainata käteistä rahaa äidiltä.

Huovan lisäksi Suomisen norsuja on tehty esimerkiksi lasista, keramiikasta ja paperimassasta. Pienin on sentin mittainen ja suurin metrin. Norsunmuotoisten esineiden lisäksi Suominen kelpuuttaa ”laumaansa” vaikkapa rasioita, pyyheliinoja tai lautasia, joissa on norsujen kuvia.

Hankintaperiaatteita on oikeastaan vain yksi: ei kahta samanlaista. Ja jos ”vahinko” käy, niin ei hädän päivää.

–Sehän on sitten kaksonen.

norsuValonorsu.jpg
Jotkut norsut ovat valaistuneita.

Tapahtumatiedot

Näyttely Huittisten pääkirjastossa toukokuun ajan

Lue lisää

Paikalliset uutiset diginä - nyt vain 69 e/vuosi.

Tilaa