Huittisissa oltiin lottatoimissa hiukan aikaa edellä.
Huittisten lotat -yhdistys perustettiin 1919, ja jo sitä ennen oli tehty lottatoimintaa vastaavia askareita. Valtakunnallinen Lotta Svärd -yhdistys perustettiin "vasta" v 1921.
1930-luvulla perustettiin kyläosastot Suttilaan ja Huhtamoon. Tyttötoiminta aloitettiin 1934.
Huittisten pääkirjaston Hermanni-saliin on koottu Lottaperinne Huittisten seutu -yhdistyksessä ideoitu näyttely täkäläisen lottatyön kunniaksi.
Näyttelyn aineisto on koottu pääosin Marja Anttilan äidin Suoma Turton ja tädin Kaisa Kaupin valokuvista sekä Elina Harjun äidin Meeri Mikolan lottaesineistä.
Tietoaines on valtaosin peräisin Mirja Hovin ja Mai-Leena Ranta-Jaatsin toimittamasta Isänmaatamme palvella saimme -kirjasta, jossa kerrotaan Huittisten ja Keikyän lotista. Lottaperinne Huittisten seutu julkaisi sen vuonna 1999.
Näkyviin on kirjoitettu myös muutamia rintamalla muonitus -ja kanttiinilottana toimineen Kaupin kokemuksia. Esimerkiksi: ”Meidät kaksi ladon seinustalla olevaa lottaa huomattiin vihollisen lentokoneesta. Yritimme suojautua kiertämällä latoa, mutta lentokone pyöritti myös ja tulitti. Toinen meistä kuoli, itse säilyin hengissä.”
Anttilan veljen Matti Turton kotirintamamuisteluksessakin puhutaan lentokonelaivueisista. "Kyllä niitä laivueita muutama lensi sodan aikana Huittisten yli, ilmavalvonnassakin oli silloin vipinää, vaikkei laivuetta pystytty millään lailla tuhoamaan."
Huittisissa ilmavalvontalotat tähyilivät viholliskoneita vuoroillaan yötäpäivää Huittisten ja Huhtamon kirkontornista. Myöhemmin Lauttakylässä ilmavalvonta muutettiin kaljatehtaan torniin.
Lotat toimivat saniteetti eli lääkitys-, vaatetus-, muonitus- ja huviosastossa. Myöhemmin huvi-sana korvattiin sanoilla keräys- ja kanslia. Suurimman osaston muodostivat muonittajat.
Muonittajat huolehtivat kurssien, harjoitusten, kilpailujen, urheilujuhlien muonituksesta. Ensi alkuun maastossa ruoka tehtiin 50 litran nuotiopadalla, silloin muonituspäivät saattoivat venyä 15-tuntisiksi, ilman lepotaukoa ja palkkaa. Ensimmäisen kenttäkeittiön Huittisten lotat hankkivat 1928. Muonittajien työmäärä kasvoi 1930-luvulla, ja 1940-luvulla lottien työ oli jokapäiväistä puurtamista.
Liiketoimintaakin lotat harjoittivat, 1936 perustettiin Lottakahvila linja-autoasemalle. Näyttelyssä lainataan Irma Ytin tekstiä, jonka mukaan kahvila, jossa "korvike höyryää lottatarjoilijan kaatamana lotta-merkkisessä kupissa" oli "Huittisten lottain rahamylly". Tuotoilla kartutettiin sekä omaa että Huittisten suojeluskunnan kassaa.
Lotta-merkkisiä astioita on näyttelyssäkin. Se yksi, jolle et ehkä heti keksi mitään käyttötarkoitusta, on todennäköisesti palvellut – kastikeastiana.
LUE MYÖS: Jenni Haukion sanat kuuluivat Huittisissa – "Te lahjoititte meille tulevaisuuden"
Tapahtumatiedot
Näyttely Huittisten pääkirjaston Hermanni-salissa marraskuun ajan
