Lasivitriinissä makaa silmät kiinni vauva, jolla on päässään valkoisin pitsein koristeltu myssy. Pitkäripsiset silmät ovat kiinni, poskilla on hento punerrus. Myssyn alta pilkistää vähän vaaleita, untuvaisia hiuksia.
Sari Kajanderin tekemä reborn-nukke on hätkähdyttävästi aidon lapsen näköinen, samoin kaikki muut hänen valmistamansa nuket, jotka ovat parhaillaan esillä näyttelyssä Huittisten pääkirjaston aulassa.
Ensin Kajander ryhtyi keräämään reborn-nukkeja, mutta kun hän joutui vaikeiden selkävaivojen takia lopettamaan työnsä päiväkodissa, hän innostui tekemään niitä itsekin.
Reborn-nuket ovat nukkeja, jotka tehdään mahdollisimman paljon oikean, vastasyntyneen vauvan näköisiksi. Ne syntyvät käsityönä teollisesti valmistetuista nukeista.
–Nukenosia voi tilata sekä kotimaisista että ulkomaisista reborn-tarvikekaupoista, Sari Kajander kertoo.
Rebornin valmistus alkaa nuken vinyylisten osien, pään ja raajojen pesulla. Pesua tarvitaan, jotta osat ovat niin puhtaita, että maali tarttuu niihin hyvin.
Reborn-nukkien aidon näköinen iho syntyy nimittäin maalaamalla. Kajander käyttää juuri tähän tarkoitukseen sopivia akryylimaaleja.
–Maalikerroksia tarvitaan useita, jotta esimerkiksi verisuonista, ihopoimuista ja kynsistä saadaan mahdollisimman aidon näköisiä.
Kajander kertoo harrastaneensa nuorempana öljyvärimaalausta ja käyneensä taidekursseja. Siitä on nukkien maalaamisessa nyt hyötyä.
Haastavinta on Kajanderin mielestä hiusten kiinnittäminen. Reborn-vauvojen hiukset ovat hienonhienoa mohairkarvaa, jota pistellään päähän neulalla ja liimataan kiinni pään sisäpuolelle. Työ saattaa viedä monta päivää.
–Pään sisään laitetaan lasihiekkaa ja kankainen vartalo-osa täytetään silikonipelletillä, jotta nuken paino tuntuu sylissä oikealta lapselta. Nuken silmät on tehty suupuhalletusta kristallilasista.
Kiehtovinta Sari Kajanderin mielestä on aina se hetki, jolloin nukke ikään kuin herää eloon.
–Kun alkaa maalata sitä, ei voi tietää, tuleeko tyttö vai poika. Vasta työn edetessä se selviää, samoin se, minkä näköinen siitä tulee. Työssä pitää olla kärsivällinen, hätiköidä ei saa. Teen kaiken hitaasti, rakkaudella.
Kajander myöntää, että aina ei tulos tyydytä. Silloin hän pyyhkii maalit pois ja aloittaa alusta.
–Se on ehkä vähän julmaa. Eihän oikean vauvankaan ulkonäköä voi muokata mieleisekseen, hän tuumii.
Kun ”vauva” on syntynyt eli nukke valmis, Kajander mittaa ja punnitsee sen. Punnitsemista varten hänellä on vanha neuvolavaaka. Nukke saa myös nimen ja oikean vaipan ja vauvanvaatteet.
–Vaatteita en tee itse, vaan ostan niitä esimerkiksi kirpputoreilta. Vaippoja tahtoo kertyä aikamoiset määrät, kun koskaan ei tarkkaan tiedä, minkä kokoisia vauvoja syntyy.
Osan nukeistaan Kajander myy, osasta hän ei luovu koskaan. Reborneja ostavat muun muassa yksityishenkilöt, vanhainkodit ja neuvolat, ja elokuvantekijät hankkivat niitä stunteiksi eli vauvanäyttelijöiden sijaisiksi.
Valmiiden nukkien hinnat vaihtelevat 300–400 euroon. Hintaa kertyy, sillä tarvikkeet maksavat paljon, ja jokainen nukke on aikaa vievää käsityötä.
Kun nukke myydään, uusi omistaja saa sen mukana myös vaatteet ja vaipat.
–Mutta heti en raaski näitä myydä. Jokainen on rakas, eikä luopuminen ole helppoa, Kajander myöntää.
Tapahtumatiedot
Sari Kajanderin käsintehtyjä reborn-nukkeja esillä Huittisten pääkirjaston aulassa maaliskuun ajan.
