Ladataan ilmoitusta
Menoksi

Oskar Kivi päätti ja teki – hankki vaikka kassakaapin uudelle pankille

Oskar ja Amanda Kiven viidestä lapsesta aikuisiksi elivät Ida, Väinö ja Hilja. Lasten kouluttaminen oli Kiville tärkeää, Oskar Kivi painotti suomenkielisen opetuksen tärkeyttä. Hän oli aktiivisesti mukana hankkimassa kansakoulua Huittisiin.  Kuva: Uno Rosendahls fotografi atelier / Huittisten kotiseutuarkiston kokoelma
Oskar ja Amanda Kiven viidestä lapsesta aikuisiksi elivät Ida, Väinö ja Hilja. Lasten kouluttaminen oli Kiville tärkeää, Oskar Kivi painotti suomenkielisen opetuksen tärkeyttä. Hän oli aktiivisesti mukana hankkimassa kansakoulua Huittisiin. Kuva: Uno Rosendahls fotografi atelier / Huittisten kotiseutuarkiston kokoelma
Minna Karru

Millainen isä, sellainen poika.

Sanonta pitää paikkansa Huittisten museon uuden näyttelyn päähenkilön Oskar Kiven (1841, Urjala–1901, Huittinen) kohdalla. Juho Tuomaanpoika Maunulaa kehuttiin älykkääksi ja edistykselliseksi mieheksi, joka oli kiinnostunut yhteisistä asioista.

Huittisten museonjohtaja Satu Rantala arvelee, että isä oli Oskar Kivelle esikuva. Huittisiin parikymppisenä muuttaneesta Kivestä tuli kartanonomistaja, liikemies, yhteisten asioiden hoitaja. Hän oli myös uudistusmies.

Kiven monipuolisuus olikin seikka, joka innosti järjestämään näyttelyä.

–Miehestä vinkkasi minulle Eklöfin Annika, joka löysi Oskarin, kun kehitteli Kulttuurikierros Huittista. Myös yhdessä kierroksen herätetauluissa kerrotaan Kiven tarinaa. Annika ja Tarja Eklöf olivat myös suunnittelemassa ja rakentamassa museon näyttelyä, Rantala taustoittaa.

LUE MYÖS: Huittisten historia herää eloon kulttuurikierroksella

Näyttelyssä Oskar Kiven tarinaa kerrotaan tekstein, jota höystetään valokuvilla ja esineillä. Esillä ovat muun muassa Oskarin kalossit, mahdollisesti ensimmäiset Huittisissa sekä hänen toisen vaimonsa Amandan hääpuku. Huittisten kotiseutuarkistosta on lainassa Kiven kartanon Kivirannan albumeja.

kivinäyttelyMuseo_vaihtuva_nayttely-1486.jpg
Amanda Kiven hääpuku on vuodelta 1870. Kuva: Mediaverstas
oskarkivi3.JPG
Oskar Kivi toivoi, että maanviljelyskoulu sijoittuu Huittisiin ja hän rakensi tarkoitusta varten tornitalon, jossa oli iso sali sekä 15 huonetta. Rakennus jäi tilan käyttöön, koska maanviljelyskoulu perustettiinkin Kokemäelle. Rakennuksen tornit purettiin talvisodan aikana. Kuva: Huittisten museon kokoelmasta.

Kivi esitellään näyttelyssä Kivirannan isäntänä, joka pelasti kartanon, oli edistyksellinen viljelijä ja myös meijeritalouden edistäjä.

Näyttelystä selviää muun muassa, että työt Kivirannassa tehtiin isännän tarkan valvovan silmän alla. "Rusthollari oli itse aamulla täsmällisesti klo 4 ruokakellon luona antamassa määräykset töihin meneville. Myöhästymisiä ei sallittu."

–Museo on edelleen kiinnostunut Kivirannan kartanoon liittyvistä valokuvista ja tarinoista. Myös Oskarin aikaisia uudemmat muistelut käyvät, museonjohtaja sanoo.

Vaikuttaja-osiossa Kivi esitellään kuntakokouksen voimahahmona ja säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehenä vuoden 1872 valtiopäivillä.

Näyttelytekstissä todetaan: ”Oskar Kivi antoi kunnallishallinnolle suunnan, jota muiden oli helppo seurata. Hän oli valistunut, vahva ja varakas – ja asemastaan tietoinen – persoona, joka ohjasi monet kuntakokouksen päätökset mieleiseensä ratkaisuun. Hän oli vahvasti mukana kaikissa kuntaa ja kuntalaisia koskevissa yhteisissä hankkeissa, muun muassa perustamassa kansakoulua ja paloapuyhtiötä.”

kivinäyttelyMuseo_vaihtuva_nayttely-1560.jpg
Oskar Kivi oli yksi Huittisten Säästöpankin perustajista, muotokuva on lainassa Aito Säästöpankilta. Kuva: Mediaverstas

Yhteisellä asialla Kivi on näyttelyssä myös Säästöpankin perustajana, kansanopiston puolestapuhujana, tieasioiden edistäjänä ja seurakunnan asioiden hoitajana.

Museonjohtaja Rantala kertoo, että päätösten tekemisen lisäksi Kivi oli mies, joka tarttui työhön ja toimeen. Esimerkiksi Säästöpankin alkuvuosina hän kävi itse Turusta ostamassa kassakaapin sekä tili- ja vastakirjat pankin tarpeisiin.

Liikemiehenä hänet esitellään oluttehtailijan ja laivanvarustajan hahmossa.

Huittisten Höyryvene Oy:tä Kivi oli perustamassa 1886. Yhtiö hankki Alku-nimisen laivan, joka oli 1900-luvun vaihteeseen asti ainoa höyrylaiva Loimaan kihlakunnassa.

"Vuosisadan vaihteen tienoilla lauttakyläläiset kerääntyivät jäidenlähdön jälkeen Isolle sillalle seuraamaan Alkulaivan miesvoimin tapahtunutta veteen laskua. Innokkaat kannustushuudot sillalta vauhdittivat laivan lipumista avoveteen talvisesta säilytyspaikastaan Kaalimaan rannassa."

oskarkivi2.JPG
Oskar Kivi oli perustamassa Lauttakylän Prykinä tunnettua Karpin Oluttehdasta 1879. Prykin rakennukset sijaitsivat Punkalaitumenjoen varrella. Kuva: Huittisten museon kokoelmasta

Museonjohtaja Rantala kertoo, että edellä mainituista seikoista oli suht helppoa löytää tietoa. Vähemmän aineistoa löytyi Kiven henkilökohtaisista asioista.

Se tiedetään, että Kivi oli kahdesti naimisissa. Ida (s.1841) kuoli suurten nälkävuosien aikaan 1896. Idan rautaristinen muistomerkki Huittisten hautausmaalla on tiettävästi toinen hautausmaalla säilyneistä nälkävuosien muistomerkeistä.

Leskeksi jäänyt Kivi avioitui Amanda Kankaanpään (1850–1929) kanssa. He saivat viisi lasta, joista esikoinen kuoli heti syntymänsä jälkeen ja tytär Anna 15-vuotiaana. Perheen ainoasta pojasta Väinöstä tuli isänsä lailla kansanedustaja. Hän oli myös aktiivinen vaikuttaja kunnalliselämässä.

Millainen isä, sellainen poika.

Tapahtumatiedot

Näyttely Oskar Kivestä Huittisten museossa lokakuun loppuun, la–su klo 12–16, kesällä myös ti–pe klo 12–17

Lue lisää

Paikalliset uutiset diginä - nyt vain 69 e/vuosi.

Tilaa